keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Silicon Valley

Silicon Valley (2014-) on hyvä esimerkki modernista sitcom-sarjasta. Se kietoutuu jonkin ajan merkin ympärille, joukko aikuisia nuoria pulisee niitä näitä, haahuillaan ja harotaan eri suuntiin, tuskaillaan ja pähkäillään ja rentoudutaan, buddy-meininkiä riittää, mutta naururaita ei alleviivaa oikeaa kohtaa nauraa.

Silicon Valleyn tapauksessa kyse on ajankohtaistakin ajankohtaisemmasta digimaailmasta ja sen immateriaalisista oikeuksista. Siinä Silicon Valley on Mr. Robotin sukulaissarja, että se on juuri nyt pulssilla, mutta sen kuvaama maailma muuttuu koko ajan; tämänpäivän trendiharja on huomenna eilinen. Digimaailma on yhtä raadollinen kuin reaalimaailmakin. Jollei raadollisempikin?

Silicon Valley asettuu myös oudolla tavalla The Wedding Bandin sisarussarjaksi. Kummassakaan ei ole oikein yhtäkään karismaattista näyttelijää, mutta combona he toimivat kyllä. Tosin Silicon Valleyn tapauksessa tällainen ulkoisen loiston puute ja nahjusmainen nörttiys on tietysti aiheeseen istuva hyve jo itsessään.

Mutta jos ollaan ihan tarkkoja, niin Silicon Valley ei todellakaan ole vain slice of life, se ei tyydy passiivisesti tallentamaan arkista elämää, vaan sillä on selkeä agenda, jonka kärki on virtuaalisen maailman kaikkinaisen tärkeilevässä naurettavuudessa. Silicon Valley keskustelee ja kommentoi syvällä aiheensa juuristossa. Tekijöiltä löytyy tähän riittävästi substanssia.

Sarjan pääkoplassa häärivät ohjelmoija Richard Hendricks (Thomas Middleditch), joka työskentelee sarjan alkaessa Hooli-nimisessä isossa internetfirmassa. Richard tulee synnyttäneeksi Pied Piper -nimisen appsin. Richard lähtee Hoolista kehittääkseen Pied Piperia ja muuttaa Erlich Bachmanin (T.J. Miller) hautomoon, joka sijaitsee kyseisen miehen omassa kodissa. Richard ja Bachman muodostavat epäkeskon kaksikon, koska Richard uskoo perimmältään oikeudenmukaisuuteen ja rehtiytyteen ja on paria tolkutonta suutahtamista lukuunottamatta varsin stabiili tapaus, kun taas Bachman on melkoisen boheemi tuuliviiri, jolla on omintakeinen käsitys moraalista.

Bertram Gilfoyle (Martin Starr) on porukassa verkon ylläpitäjä, joka huolehtii nyrkkifirman infrastruktuurin käynnissä pysymisestä ja tekee sarkastisia huomautuksia sekä käytännön piloja, joiden kohteena on etenkin Dinesh Chugtai (Kumail Nanjiani), Pakistanista kotoisin oleva tunnekylmä ohjelmoitsija. Omalla alallaan Dinesh on tottakai pätevä.

Hoolista eroaa myös Donald "Jared" Dunn (Zach Woods) liittyäkseen Pied Piperin porukoihin talousjohtajaksi. Donald on puhdasotsainen ja jossakin määrin huumoria (ja halveeraamista) ymmärtämätön vakavikko.

Hooli ei jää katsomaan sivusta Pied Piperin mahdollista voittokulkua, vaan firmassa kehitellään oma vastaava tuote, Nucleus. Nucleus on kuitenkin varsin torso tuote, jolloin seuraavaksi vedoksi jää Pied Piperin vaatiminen Hoolille, koska eräässä sen kehittelyvaiheessa Richard on käyttänyt Hoolin konetta. Tämän oikeusjutun seuraaminen päättää toisen tuotantokauden.

Silicon Valleyn luojiin kuuluu muun muassa Mike Judge, joka muistetaan ainakin Beavis & Butt-Head - ja Kukkulan kuningas -animaatiosarjoistaan. Samoissa kuvioissa ovat pyörineet myös toiset kaksi sarjan taustavoimaa John Altschuler ja Dave Krinsky. Jotakin heidän onnistumisestaan kertoo se, että sarja on ollut kahdesti ehdolla Golden Globe -pystin saajaksi komediasarjassa.

Vaikka Silicon Valley on kuorrutettu teknisellä datalla ja koukeroisillakin termeillä, on se samalla erinomaisen hyvin kirjoitettua komediaa, josta pystyy nörttikieltä ymmärtämätönkin nörtti nauttimaan koko kovalevynsä kyllyydestä.

Kuusi kautta tehtynä (53 episodia).



Gilfoyle: Every day it feels like I’ve died and gone to hell.
Booth Worker: Oh?
Dinesh: He’s a Satanist. It’s a good thing.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti