Da Vinci's Demons

On aika mahdoton tehtävä asettaa koko ihmiskuntaa samalle tavallisten epäiltyjen viivalle ja mitata heitä sitten yksillä ja samoilla mittareilla. Lähtökohdat vertailuun ovat kovin erilaiset johtuen pelkästään maanosien ja aikakausien erilaisuudesta sekä käytössä olevista innovaatioista.

Arvojärjestelmää on toki yritetty, ja on tehty monenlaisia listauksia "yleisnero"-otsikon alle. Yleensä on pysytty oman mukavuusalueen sisäpuolella. Fokuksesta ja arvioijan omista intohimoista hieman riippuen listoissa on marginaalisia erojakin, mutta yksi usein esiintuleva nimi on italialainen Leonardo da Vinci (1452-1519). Leonardon ansiot ovat tietysti ilmeiset, sillä kaikesta päätellen hän oli monesta kiinnostunut mies, jonka omapäinen luovuus ja taitavuus johti uriauurtaviin tutkimuksiin ja kokeiluihin. Pelkästään hänen ammattinimikkeittensä lista on sen verran hengästyttävä, että renessanssimiehen mittapuu varmasti täyttyy. Anatomi, tiedemies, insinööri, matemaatikko, keksijä, taidemaalari, kuvaveistäjä, arkkitehti, muusikko, kirjailija, kasvitieteilijä... Useimmille ihmisille ei yksi elämä riitä edes yhden nimikkeen kunnolliseen täyttämiseen, mutta Leonardo da Vinci ei pelkästään säntäillyt eri asioiden välillä, vaan hän hallitsi niiden substanssin ja vei niitä pidemmälle. Toki kokeilunhaluiselle miehelle hutejakin tuli.

Näistä lähtökohdista katsoen Leonardo da Vinci voisi olla ilmeinen aihe elokuvaan tai tv-sarjaan. Hänestä riittää ammennettavaa.

David S. Goyer on tarttunut tähän täkyyn. Kirjoittajana hänellä on plakkarissaan erityisen runsaasti supersankarigenren töitä, ja hieman siltä pohjalta hän on lähtenyt trivialisoimaan Leonardon hahmoa sarjassaan Da Vinci'c Demons (2013-15). Leonardo da Vincistä on siinä tehty hulvaton seikkailija, eksentrikko ja sherlockholmesmainen hahmo, joka ratkoo visaisia pulmia ylivertaisen älynsä ja innovaatioidensa avulla. Välillä myös miekkaa kahdessa kädessä heilutellen. Historiaa ei ole kokonaan unohdettu, mutta fiktion taustaverhoihin se on häivytetty.

Ratkaisu toimii. Originaalista Leonardosta olisi varmuudella saatu mielenkiintoinen sarja, mutta nyt on lähdetty uniikeille jos kohta viihteellisille urille. Da Vinci on hurjasteleva onnensoturi, joka tarjoaa palveluksiaan muille edistääkseen omia intressejään.

Sarjan ykköskaudella da Vinci (Tom Riley) pestautuu Firenzen rahamiesten Medicien palvelukseen ensin maalarina, mutta saatuaan jalkansa oven rakoon, myös sotainsinöörinä. Vastapoolina Firenzelle toimii Rooma, jossa pahuuden ruumiillistumaa saa esittää kieron paavin kätyri kreivi Girolamo Riario (Blake Ritson). Lorenzo Medicin (Elliot Cowan), da Vincin ja Rooman väilisessä kolmiossa seikkailee petollinen kaunotar Lucrezia Donati (Laura Haddock), jonka motiiveja arvuutellaan.

Leonardon luotettuina toimivat apupoika Nico (Eros Vlahos), haudanryöstäjä Zoroaster (Gregg Chillin) sekä satunnaisesti mallina toimiva Vanessa (Hera Hilmar). Kaikkien henkilöhahmot sekä asemat kehittyvät sarjan edetessä, ja heidän painoarvonsa muuttuvat.

Sarjan nimi viittaa da Vincin demoneihin, joita valotetaan nopeissa takaumaleikkauksissa. Da Vinciä tuntuu sinänsä riivaavan pohjaton duracelllevottomuus ja tekemisentarve, mutta myös ongelmainen lapsuus osoitetaan yhdeksi häiriötekijäksi. Isä toimii Firenzessä paremmissa piireissä notaarina eikä tahdo suvaita äpäräpoikaansa. Leonardon äiti puolestaan on ainoa hänen tapaamansa henkilö, jonka kasvoja hän ei pysty palauttamaan mieleensä, ja se riivaa miestä. Kuka hänen äitinsä on tai oli?

Firenzen ja oman elämänsä yksittäisten ongelmien ratkomisen ohessa Leonardolla on sarjassa kestomysteeri: Lehtien kirja. Vihjeitä Leonardo löytää niin kirjakaupasta kuin oman mielensä suljetuista sopukoista. Jahdin aikana hän kietoutuu myös muinaisen mysteeriuskonnon seuraajiin, Mithran poikiin.

Sarja on BBC:n ja amerikkalaisen Starzin yhteistyötä, ja sitä on kuvattu Britanniassa. Walesiin on rakennettu katulavastuksia, jotka mukailevat keskiaikaisen Firenzen katunäkymiä. Pääosin sarja näyttää hyvältä, vaikka osa digitaalisista saumoista hieman repsottaakin. Aitojen kuvien päälle on liimattu materiaalia tietokoneen uumenista ja välillä kipaistaan lavasteiden näköisissä lavasteissa. Välillä elävään kuvaan liitetään päälle animoituja osia Leonardon tutkiessa elämää ja sen rakenteita.

Sarja on huomioitu kahdella Emmyllä, jotka kuitenkin menivät alkutekstiosioon: tunnarin ulkoasulle sekä originaalimusiikille. Eivätkä nämä Emmyt itse asiassa aivan väärässä paikassa olekaan. Vastoin nykytrendiä ovat Da Vinci's Demonsin alkutekstit pitkät ja tanakat. Niitä kuitenkin seuraa mielikseen mainitun musiikin (Bear McCreary, myös monen muun sarjan säveltäjä) kuljettamana; ne ovat pieni, animoitu taideteos. Eri kausilla kuvitusta on tuunattu.

Da Vinciä näyttelevä Tom Riley sopii osaansa hyvin. Itse asiassa kyse on varsin elastisesta näyttelijästä, joka teki juuri ennen Da Vinciä mainion roolin epävarmana ja kilttinä lääkärinä Monroe-sarjassa. Tässä renessanssiroolissa hän pääsee revittelemään sitten koko komeljanttariskaalalla ja tekee sen kelpo tavalla.

Sarjassa nähdään läjäpäin ruumiita, osa mätänemistilassa, ja siinä herkutellaan myös alastomuudella. Erityisesti naiset saavat näkyvyyttä paljailla rinnoillaan, mutta ikimuistettava on myös kreditoimattoman Hugh Bonnevillen (mm. Downtown Abbey, Olympiaseikkailu) paljas takamus heti ensijakson alkumetreillä. Sarjassa myös viitataan Leonardon seksuaalisuuden eri aspekteihin, kun hän saa syytteen sodomiasta, ja Tom Riley vaihtaa miessuudelman aihepiirin ympärille kietouvan episodin lopussa.

Kolme kautta, 28 episodia.

Lorenzo: I'm also told that you are a trouble-maker, you are arrogant, impolitic, and utterly incapable of keeping your opinions to yourself.

Leonardo: Arrogance implies that I exaggerate my own worth. I don't.