Dharma ja Greg - Dharma & Greg

Boy meets girl meets parents -juonikuvio on perattu edes ja takaisin moneen kertaan, ja aina vain se toimii. Kahden vastakkaisen suvun rysäyttäminen keskinäiseen kompukseen toimi jo Shakespearen aikana, joten kyllä se toimii myös nykypäivänä. Pakkohan sen on toimia arjessakin.

Dharmassa ja Gregissä/Dharma & Greg (1997-2002) jutun juonena on hippiaurainen Dharma ja konservatiivisesta moneytalkstaustasta tuleva Greg. Sarjan takana on Chuck Lorre, jonka nimen jokainen sittareiden ystävä tietysti tunnistaa (sellaiset sitcomit esimerkiksi kuin Äiti ja risat, Miehenpuolikkaat tai Rillit huurussa).

Joogaohjaajana toimiva Dharma Freedom Finkelstein (Jenna Elfman) ja lakimies Greg Montgomery (Thomas Gibson) rakastuvat ja avioituvat ensi treffeillään ja törmäyttävät tämän seurauksena myös perheensä. Ilmiselviä nauruja kalastellaan näiden kahden eriparisen maailman kohtaamisista. Kumpikin osapuoli pyörittelee merkitsevästi silmiään ja aivan aiheesta.

Peruskuvioon kuuluu ylipäätään parisuhteen ja roolien tarkastelua leppeässä hengessä, ja hyvin sarja pitääkin kutinsa. Kompromissien välttämättömyys tunnustetaan reippaasti. Loppua kohden perheyhteisön kaikkivoipaisuus lähentää myös pääparin vanhempia toisiinsa, vaikka kuilu ei toki ylitykään. Ehkä kyse on jonkinlaisesta suvaitsevaisuuskasvatuksesta?

Sarjan dynamona ja kenties suosion takuuna on Dharmaa näyttelevä Jenna Elfman. Elfman tekee sananmukaisesti elämänsä roolin äänekkäänä ja mielipiteistään varmana Dharmana. Thomas Gibson jää rinnalla hieman valjuksi. Epäselväksi jää, johtuuko se käsikirjoituksesta vai esittäjästä itsestään? Toki ylipäätään kunnollisen miehen roolia on aika hankalaa vetää värikkäästi.

Vanhemmat voivat kuitenkin vetää roolinsa nautiskellen överiksi. Dharman vegaaniäiti Abigail (Mimi Kennedy) kannustaa nuoria lisääntymiseen ja avoimuuteen. Isä Larry puolestaan on tainnut hapottaa aivonsa kuohkeiksi, koska hänen lähimuistinsa ei oikein toimi yhtä hyvin kuin usko hallituksen ja ennen kaikkea Richard Nixonin salajuoniin. L.A. Lawsta hyvin muistettava Alan Rachins tekee isä-Finkelsteinin roolin mielikseen.

Jos Greg itse onkin väritön, niin hänen vanhempiinsa on säröä saatu. Äiti Kitty Montgomery (Susan Sullivan) osaa katsoa nenänvarttaan pitkin ja isä-Edward (Mitch Ryan) pyrkii parhaansa mukaan olemaan poissa myrskynsilmästä ja vetäytyy taustalle martiniensa pariin. Mielenkiintoista kyllä, isät tulevat mukavasti juttuun keskenään.

Sarjan muuhun vakiokaartiin kuuluvat Dharman väriäänvaihtava ystävä Jane Deaux (Shae D'Lyn) sekä Gregin  kolleega Pete Cavanaugh (Joel Murray). Kaksikko ajautuu avioliittoonkin sarjan kuluessa, mutta vain reilun kauden ajaksi ennen avioeroa. Vierailijoita sarjassa piipahtaa kosolti ja kerran toisinkin päin: Dharma ja Greg nähdään roolihahmoinaan Lorre-universumin Miehenpuolikkaat-sarjassa Ashton Kutcherin sisäänajojaksossa.

Sarjan alkuperäisenä esittämisajankohtana piti videonkäyttäjän olla tarkkana, sillä jokaisen episodin lopussa on "Vanity Card". Kyseinen kortti vilahtaa ruudussa vain ohikiitävän hetken, ja se on täynnä kirjoitusta, jota ei mitenkään ehtinyt lukea suorasta lähetyksestä. Kyseiset planssit sisältävät tuottaja Lorren mietelmiä ja pohdintoja kaikenlaisista asioista, eivätkä ne ole sinänsä sidoksissa itse episodin sisältöön. Idea osoittautui siinä määrin käyttökelpoiseksi, että se omittiin myös Miehenpuolikkaisiin ja Rilleihin.

Eräässä kortissa Lorre valottaa hieman Dharma-nimen syntyä, ja tarina totisesti miellyttää Ian Andersonin ystäviä.

"...The first time I heard the word dharma was in 1968. The debut Jethro Tull album, (a killer album by the way, far superior to Aqualung) had a song entitled "Dharma for One." For the next twenty-five years I didn't know what the word meant. Now I do. "

Dharma ja Greg -sarja oli riittävän suosittu, että sitä tehtiin viisi tuotantokautta (119 episodia). Sarja oli myös useasti ehdolla sekä Emmy- että Kultainen Maapallo -palkinnoille. Yhden kerran ehdokkuus realisoitui pystinä Jenna Elfmanille.

Elfman on yritellyt useammassakin sarjassa ja isollakin kankaalla, mutta vastaavaa hittiä ei ole oikein osunut kohdalle. Nurinkurista kyllä Gibson sensijaan on urakoinut kunnon putken Criminal Minds - FBI-tutkijat -sarjassa.

Dharma: Your mother is a lusty volcano waiting to erupt!
Greg: Okay, we have to establish some ground rules here. We never use the words mother, lusty and erupt in the same sentence.