Rango

Texas Rangers on vanha, jo 1800-luvulla perustettu lainpuolustajien organisaatio, jonka juuret ovat Austinissa Teksasissa. Järjestö on oikea, mutta se on omittu hyvin myös fiktion puolelle. 1800-luvun loppupuolella yleistynyttä Texas Rangersin merkkiä on nähty useammankin roolinhenkilön kantavan. Viimeisimpänä Lone Ranger -leffassa.

Sankaruuden yliminää lähentelevien hahmojen vastapoolina tarvitaan pahiksia, vätyksiä tai humoristisia hahmoja. Tv-sarjassa Rango (1967) on juuri tällainen huumoriviritys. Sarja kertoo nimihenkilöstään Rangosta, joka on Texas Rangers. Hänet on kuitenkin karkoitettu äärimmäiseen perähikiään, Deep Wellsiin, olemaan pois muiden jaloista ja tekemästä isompaa tuhoa järjestön maineelle. Kokonaan miestä ei voida erottaa, koska hänen isänsä on ollut sankari ja komentaja.

Deep Wells onkin oivallinen paikka tohelolle lainvartijalle, koska siellä ei ole tehty rikoksia pariinkymmeneen vuoteen, mutta Rango osoittautuu jonkinlaiseksi rikosmagneetiksi, koska hänen siirtonsa jälkeen kylässä alkaa tapahtua.

Rangon alkutekstit ovat oivallinen pastissi 60-luvun "oikeista" länkkärisarjoista. Kuvissa mies laukkaa hurjaa kyytiä maisemassa, ja hyvistä aineksista rakennettu tunnusmelodia (Earle Hagen-Ben Raleigh) mieslaulajineen (Frankie Lane) säestää näkymää. Ratsastajan lähestyessä kylän porttia nähdään portinpielessä intiaanihahmo, Pink Cloud (Guy Marks) sekä kapteeni Horton (Norman Alden). Rango ratsastaa täyttä laukkaa portista sisään, mutta lyö kunniaa tehdessään sen yläpuolella keikkuvaan puukylttiin päänsä ja putoaa hevosen selästä. Tyylilaji tehdään totisesti selväksi jo alkuteksteissä.

Rangoa näytteli Tim Conway. Conwayn ura alkoi jo vuonna 1960 Steve Allen Shown vakiokiinnityksestä ja se jatkuu yhä! Ennen Rangoa hän oli pitkään kiinni Ernest Borgninen tähdittämässä McHale's Navy -sitcomissa, ja sen loputtua aloitti seuraavana vuonna Rangossa. No, Rango ei ollut menestys.

Huumoria haettiin slapstickpohjaisesta kohelluksesta, mutta myös verbaliikasta. Muun muassa Vaaleanpunainen Pilvi käyttää huolitellumpaa englantia kuin valkoihoiset, ja vakiovitsi oli istuva hevonen (ei mikään intiaaninimi). Mitään kovin hienovaraista tahi oivaltavaa huumoria Rango ei kuitenkaan edustanut, vaan gagit tehtiin yli ja rautalapiosta vääntäen. Rango liukastelee, kaatuu, ammuskelee ja lyö päätään paljon.

Rangoa tehtiin värillisinä puolentunnin mittaisina episodeina, joita ei ainoan kauden aikana ehditty tehdä kuin 18. Meillä Rangoa katsottiin heti vuonna 1967.