Lännensarjojen myötä tulivat hevoset uljaina eläiminä 60-luvulla tutuiksi myös kaupunkilaislapselle, mutta mitään erityistä rinnassa rimpuilevaa sisäistä hevostyttöä en tunnistanut itsessäni. Tahi ponipoikaa. Silti tuli silmäiltyä säännöllisesti sarjaa Ratsutilan nuoret/Follyfoot (1971-73).
Syitä oli oikeastaan yksi: pääosassa oleva Dora Maddocks alias Gillian Blake, joka viehättävine takatukkineen oli sarjan dynamo. Oli sarjassa muitakin hyviä tyyppejä, jotka kiinnostivat nuoria katsojia, joille tämä sarja olikin suunnattu.
Pahaa poikaa edusti Ron Stryker (Christian Rodska) tuimissa pulisongeissaan. Ron oli sarjan hurjapää ja poliisin tuttu. Hän uhittelee ja on meluisa, mutta toisaalta on samalla eläinrakas ja -tietenkin- pohjimmiltaan hyväsydäminen. Kolmas vakioinen nuorison edustaja oli Steve Ross (Steve Hodson), jolla on aika elämänmakuinen näkemys maailmasta, ja se erottaa hänet idealistisemmasta hengenheimolaisestaan Dorasta.
Sarjan suomenkieleinen nimi kertoo kaiken oleellisen. Tapahtumapaikka on Follyfoot-niminen tila, jota hallinnoi Doran setä Geoffrey Maddocks. Tätä hahmoa esittää lempeän vakuuttavaasti kohtsiltään Bondien hömelönä vimpaineksperttinä maailmanmaineeseen kohonnut Desmond Llewelyn. Follyfoot on perustettu kaltoinkohdelluille hevosille, ja tällainen humaani näkökulma on sarjan lähtökohta ylipäätään. Sarjan alussa Doran vanhemmat muuttavat ulkomaille, ja Dora puolestaan muuttaa setänsä luokse hevostilalle, joka vastaa hänen maailmankuvaansa.
Geoffreyllä on palveluksessaan myös uskollinen apulaisensa Slugger Jones (Arthur English), joka täydentää pääosaviisikon, ja tuo samalla sarjaan oman huumorinsa. Slugger toimii tilalla eräänlaisena taloudenhoitajana.
Erikseen on syytä mainita sarjan tunnari, joka on aivan nappi täysosuma. Biisi on nimeltään "The Lightning Tree" ja se on Steven Francis'in käsialaa. Kappaleen esittää The Settlers alkutekstijaksossa. Biisi nousi jopa brittilistoille aikanaan. Ei nyt huipulle mutta kuitenkin.
Sarjan jaksoja ei ehkä enää erota toisistaan, mutta siinä oli mukana aikamoisiakin nimiä. Ratsutilan nuorten ohjaajista ainakin Stephen Frears ja Michael Apted nousivat myöhemmin leffan puolella maailmanluokan nimiksi.
Sarjaa tehtiin kolme kautta (39 episodia). Meillä sitä nähtiin jo vuonna 1972.
"Down in the meadow where the wind blows free, in the middle of a field stands a lightning tree.
It's limbs all torn from the day it was born for the tree was born in a thunderstorm.
KERTSI
Grow, grow, the lightning tree, it's never too late for you and me;
Grow, grow, the lightning tree, never give in too easily."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti