Paul Daniels edusti englantilaista herrasmiesmäistä ja rauhallista joskin nopeaälyistä taikurigenreä. Samaan aikaan toisaalla Wayne Dobson loi uraa televisiovierailuilla ja useiden laulajien kiertueilla lämmittelijänä. Hän kasvatti ammattitaitoaan yleisökontakteissa aina Amerikkaa myöten. Kotimaassaan hän pääsi säännölliseksi vieraaksi laulaja Joe Longthornen televisio-ohjelmaan. Tämä kaikki poiki lopulta tarjouksen omasta tv-ohjelmasta: Kesäillan taikaa/Wayne Dobson - A Kind of Magic (1990-92), jota meilläkin katsottiin 90-luvun alussa.
Dobson kehitti tyylikseen varsin energisen ja nopeapuheisen vitsiniekan, joka viljeli one liner'eita ja merkitseviä katseita. Ohjelman alkupuoli tarjosi lähitemppuja ja temppuja, joihin Wayne otti mukaan avustajia yleisön joukosta. Ohjelman puolestaan päätti usein näyttävä illuusiotemppu, jossa avustajana toimi usein Dobsonin avustaja Linda Lusardi tai kolmannella kaudella joku ohjelman tähtivieras. (Mukana oli paljon silloista high tech -temppuilua, joka nykyään on tietenkin aika lailla nähtyä ja kulunutta. Ihmisen venytystä, viipaloimista, viikkaamista, vaihtumista, ilmestymistä ja katoamista ja tätä tällaista.)
Dobson laski usein ronskiakin leikkiä avustajiensa kustannuksella nolaamatta heitä kuitenkaan. Yksi hänen hullunhauskoja ideoitaan oli ottaa lavalle kaksi avustajaa, joille tehtiin ulkopuolinen taustaääni. Dobson on juttelevinaan esimerkiksi rotevan kaverin kanssa, ja kysyy tältä jotakin. Kun mies vastaa, tekee joku muu piilosta tälle kimeä-äänisen vastauksen. Ja hintelälle tehdään römeä ääni. Takuuvarmaa ja tappohauskaa! Samalla syntyy kuitenkin täyspainoinen taikatemppu.
Dobson käytti tätä samaa hauskutusideaa jo kuuluisassa, vuosittaisessa Royal Variety Performance -gaalassa vuonna 1989. Kyseisellä gaalalla on Briteissä pitkät perinteet. Yleisön joukossa istuu aina kuninkaallista perhettä, ja itse show on upea läpileikkaus viihdettä. Lavalla on nähty läkähdyttävä joukko eturivin nimiä. Wayne Dobsonin nappisuoritus johti hänen kohdaltaan ensin vierailuihin ja sitten tähän omaan televisio-ohjelmaan. (Mainittu esitys löytyy sekin -tietysti- YouTubesta, mikäli haluaa kokea esiintymisen riemua.)
Wayne Dobsonissa oli huoletonta poikamaista charmia ja notkeutta, jota hän olisi epäilemättä voinut hyödyntää vielä vuosikausia eteenpäin. Vuonna 1988 Dobsonin diagnosoitiin kuitenkin sairastavan MS-tautia. Dobson tulevaisuus muuttui epävarmaksi, mutta hän jatkoi esiintymistä niin pitkään kuin pystyi. Tv-sarjan kannalta se merkitsi kolmea tuotantokautta ja 18:aa jaksoa. Ohjelmaa lähetettiin alunperin Britanniassa lauantai-iltaisin ja se veti parhaimmillaan 11 miljoonaa katsojaa ruudun ääreen!
Vähitellen Dobson joutui tinkimään liikkumisestaan lihasrappeumataudin edetessä, mutta vaikka omat kädet ovatkin taikurin parhaat ystävät, niin hän on myöhemmissä esiintymisissään osoittanut kykenevänsä tekemään hämmästyttäviä taikatemppuja pelkästään ohjaamalla avustajaa. Pyörätuolilla liikkuva Dobson kävi myös Suomessa vuonna 2006 Kouvolan Taikapäivillä luennoimassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti