24

24 (2001-1010) on hieno ajatusleikki sulloa yhden tuotantokauden tapahtumat kahdenkymmenneljän tunnin aikana tapahtuviksi. Toki se myös jää vain ajatusleikiksi, koska itse juoni on täynnä reikiä kuin Julius Caesar maaliskuun iduksena.

Sarja on selvästi tehty konvetionaaliseen jakso per viikko tahtiin katsottavaksi, ja silloin se toimiikin riittävän hyvin, kun katsojan muisti työstää juonen epäloogisuuksia tekijöiden puolesta. Jos sitten sattuu yönunen puutteessa pitämään 24-maratonin putkeen, joutuu näistä tarinan järjenvastaisuuksista kärsimään hieman enemmän.

Sarja on kuitenkin hyvin vauhdikas ja viihdyttävä, ja mitäpä tv-sarjalta muuta odotetaankaan? Älyn leikkiä, nokkeluutta, sivistystä, syvällisyyttä, moraalisia kannanottoja?

Tarinaa yritetään varioida eri tuotantokausilla, mutta periaatteessa kaikki kiertyy silti saman teeman ympärille. Erilaiset terroristiliittymät ja salaliitot uhkaavat länsimaista hyvinvointia ja ylivaltaa, ja hätiin tarvitaan Kiefer Sutherlandin kiihkeän kähisevästi mutta mainiosti näyttelemää agentti Jack Baueria.

Sarja todistaa joka jaksollaan Amerikan Yhdysvaltain tärkeyttä, mutta kun sen hyväksyy sarjan lähtökohdaksi, niin sitä on helppo seurata. Tai päinvastaisessa tapauksessa on yhtä helppo lopettaa sen katsominen.

Tekniikka korostuu 24-sarjassa moneen otteeseen, kun kaikenlaisia vipstaakeja käytetään sekä tuhon kylvämiseen että sen estämiseen. Sarjassa toimitaan usein Los Angelesin alueella sijaitsevasta CDU:sta käsin (fiktiivinen Counter Terrorist Unit). Vaikka virasto välillä lakkautetaankin, herätetään se viimeisellä tuotantokaudella uudelleen henkiin.

Sarjan alkupuolella Yhdysvaltain tummaihoinen presidentti David Palmer (Dennis Haysbert) on tarinan keskiössä mukana, mutta lopulta hänet murhataan hätkähdyttävästi. Sarjassa saadaan Yhdysvaltoihin myös ensimmäinen naispresidentti Allison Taylor (Cherry Jones).

Sarjan vakioremmiin kuuluu Jack Bauerin uskottu ystävä, tietokoneekspertti Chloe O'Brian (Mary Lynn Rajskub), Jackin tytär Kim Bauer (Elisha Cuthbert) ja työkaveri Tony Almeida (Carlos Bernard). Tuotannon loppupuolella mukaan tuodaan myös uusia vakionaamoja kertakäyttövihollisten rinnalle. Sutherlandin hahmo on kuitenkin ainoa, joka esiintyy joka ikisessä episodissa läpi tuotantovuosien.

Sarjan visuaaliseen ilmeeseen kuuluvat tikittävät digikellot ja jaettu ruutu.

Sarjaa sekä kiitettiin ja palkittiin, että luonnollisesti kritisoitiin. Muun muassa Bauerin tyyli käyttää väkivaltaa sekä uhkana että totena ja se, että terrostiuhkat tulivat usein islamin suunnalta, herättivät kritiikkiä.

Sarja kesti katsomisen peräti kahdeksan tuotantokauden ajan (192 jaksoa). Kutos- ja seiskakausien väliin tehtiin myös erityinen tv-elokuva 24: Redemption (2008). Sarjan jälkeen on suunniteltu pitkää teatterielokuvaa. Tyylinmukaisesti siinäkin seurattaisiin reaaliajassa tapahtumia, joten filmin tapahtumat kestäisivät kaksi tuntia.

Jack Bauer: If you don't tell me what I want to know, then it'll just be a question of how much you want it to hurt.