maanantai 16. heinäkuuta 2012

Pulmuset - Married with Children


Presidentti Ulysses S. Grantin suuhun on laitettu kasku: "I know only two tunes: one of them is "Yankee Doodle," and the other isn't."

Tuon kaskun ydin on hiukan muualla, mutta se tuli mieleen, kun mietin kahta ydinperhesitcomia: Onnen päivät/Happy Days ja Pulmuset/Married with Children ( 1987-97). Toinen on perinteinen perhesarja, ja se toinen ei ole...


Pulmuset lyö kaikessa yli, ja siihen sen viehätys aikanaan tietenkin perustuikin. Sarjaa tehtiin peräti 11 tuotantokautta (259 episodia!). Sarjan 'epäonni' Amerikassa oli se, että sitä tuotti aloitteleva Fox-kanava, jolla ei ollut valtakunnanlaajuisia jakeluverkostoja, ja katsojatilastoissa Pulmuset ei koskaan pärjännyt isompien puulaakien tuotoksille.




Kyse on Bundyn perheestä. Isä Al (Ed O'Neill) on elämäänsä tyytymätön ja perheensä halveksima naistenkenkien myyjä. Äiti Peggy (Katey Sagal) on shoppailuorientoitunut kotitöitä tekemätön kotirouva isoine tukkalaitteineen. Tytär Kelly (Christina Appelgate) on hemaiseva tyhjäpää, blondin prototyyppi. Poika Bud (David Faustino) on perheen fiksuin epäonnistuja.


Ei tällaista perhettä ole nähty sen koommin televisiossa (ellei sitten nimellä Simpsonit ihan eri sfäärissä?). Kaikki tehdään sarjakuvamaisesti yli. Tilanteet, gagit, teot jne. kuittaantuvat seuraavaan episodiin mennessä, jolloin kaikki alkaa alusta (tahi jatkuu samanlaisena näkökannasta riippuen).


Replikointi ja näyttelijäntyö, kaikki tehdään isosti ja liioitellen, ja siksikin on outoa, että ohjelman charmi kesti noin pitkään. Olivatko hahmot kuitenkin tunnistettavia, liian kauas karrikoituja sukulaisia vai oliko tämä kurkistus maailmaan, josta ei muuten tiennyt?




Sarjauniversumiin kuuluivat yhtä ylilyödyt sivuhahmot, kuten Peggyn ystävä ja naapuri sekä F.A.N.G. (Feminists Against Neanderthal Guys) -ryhmittymän johtaja Marcy D'Arcy (Amanda Bearse) ja hänen kaksi aviomiestään Steve (David Garrison) sekä Jefferson (Ted McGinley) ynnä perheen ääneenajatteleva koira Buck (ääninään Cheech Marin, Kevin Curran ja Kim Weiskopf).

Osa sarjan persoonallista maailmaa on sen tunnari: Frank Sinatran vetäisemä 'Love And Marriage' (Sammy Cahn ja Jimmy Van Heusen). Koska sarja sijoittuu Chicagoon, on alkutekstien kuvituksena sikäläisiä kaupunkimaisemia kuten Grant Parkissa sijaitseva Buckingham Fountain -suihkulähde. Sarjaa kohtaan on tunnettu kiinnostusta paljon, ja se on lokalisoitukin useisiin maihin (Argentiina, Armenia, Bulgaria, Iso-Britannia, Israel, Saksa, Unkari ja Venäjä).


Ed O'Neill oli kiinni Pulmusissa ison siivun elämästään, ja se on varmaan rooli, josta hänet tunnistetaan. Voisi jopa ajatella, että on riski palkata Al Bundy muihin hommiin. Meidän Renny Harlinimme päätä ei kuitenkaan kylmännyt, vaan hän otti O'Neillin elokuvaansa Ford Fairlane-rokkidekkari/The Adventures of Ford Fairlane (1990) Pulmusten tuotannon ollessa kuumimillaan. Vielä isompi  sulka Ed O'Neillin hattuun on toki hieno rooli ja irtiotto Alista sarjassa Moderni perhe/Modern Family (2009-). Siinä O'Neill on päässyt näyttämään näyttelijänosaamistaankin. (Jota sinänsä on!)

Katey Sagal on myös ottanut Peggyn tupeerauksen päästään ja tehnyt mittavan urakan muiden tuotantojen parissa, yksi rooli ei ole leimannut loppuiäksi. (Mm. sarjat Teinitytön kasvatusopas/8 Simple Rules... for Dating My Teenage Daughter (2002-05), Sons of Anarchy (2008-) ja Futurama (1999-))


Al: Ah, Peg. You're down here. Damn. Then I was dreaming you ran off with the dwarf down at the bookstore, and I was living in sin with a Playboy centerfold and her eight friends who could speak but chose not to.

2 kommenttia:

  1. Tykkäsin katsoa tätä hiukan nuorempana mutta nyt kun olen kasvanut sarjan huumori saa huonolle tuulelle. - mm. se miten Al kohtelee ja puhuttelee perhettään.

    VastaaPoista
  2. Eiköhän sarja ole jo aikanaan kirjoitettu kaikin tavoin poliittisesti epäkorrektiksi... Olisiko tavoite ollut erilainen perhesitcom perhesitcomien kehyksellä?

    Al on kyllä itsekin aika lailla altavastaajana ja mollattavana sekä koko perheensä että naapurustonkin toimesta.

    Ylipäätään vuodet tekevät luonnollista tehtäväänsä: sekä tv-sarjoissa että meissä itsessämmekin. Juuri näin sen pitää ollakin!

    VastaaPoista