Ruutiukot - Dad's Army

Kun Ruutikukot/Dad's Army (1968-77) alkoi näkyä myös meidän töllöistämme, jakoi se Hesarin kaksi kirjoittavaa tv-kriitikkoa eri leireihin. Nuori Jukka Kajava ei ohjelmasta tuoreeltaan järin perustanut.

Ruutiukot-suomennos on varsin oikeaan osuva, koska sarjan näyttelijöiden keski-ikä on roimasti yli nykyisten katsojatutkimusten tulosten. Nuoria ja salskeita uroita tästä sotasarjasta on aika hankala bongata. Sarja sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Etelä-Britanniaan, kuvitteelliseen Walmington-On-Sea -nimiseen kaupunkiin, jossa seurataan kotirintamiesten sodanaikaisia toimia ja tohelluksia. Kyse on varsinaiseen armeijaan kelpaamattomista ylijäämämiehistä, etenkin liian korkea ikä on useimpien esteenä.

Idea ei ollut kuitenkaan niin huono kuin voisi jälkikäteen kuvitella. Briteissä sarjaa tehtiin yhdeksän kautta (80 jaksoa), sen pohjalta tehtiin radiosarja, pitkä elokuva sekä näytelmäkin teatterin lavalle. Sarja on pärjännyt kotimaassaan edelleen, kun on äänestetty kaikkien aikojen parhaita sitcom-sarjoja. Meillä sarjan jaksoja alkoi näkyä ensimmäisen kerran vuonna 1972.

Ruutiukkojen alkuperäisen idean kehitti sarjan toinen luoja, Jimmy Perry, joka pohjasi sen omiin sodanaikaisiin kokemuksiinsa. Perry oli liian nuori liittyäkseen armeijaan, mutta toimi kotirintamalla. Frank Piken (Ian Lavender) hahmo sarjassa perustuu pitkälti Perryyn itseensä.

Itse sarja antoi vielä tietysti työalustan ikääntyneemmille näyttelijöille kuten Arthur Lowe, John Le Mesurier, Arnold Ridley ja John Laurie, jotka tekevätkin pätevää, perinteisen alleviivattua ja hidasta huumoria koko rahan edessä. Se vaikuttaa nyt vanhanaikaiselta tahi patinoituneelta, katsantokannasta riippuen. Riemastuttavan tosissaan sitä kuitenkin tehdään, ja juuri tämäntyyppiseen juttuun briteillä on kykyä ja jatkumoa.

Huumoria haetaan miesten luonteenpiirteiden ja sosiaalisen aseman erilaisuudesta, heidän epäpätevyydestään suhteessa tehtäväänsä tai kunnollisten tehtävien puutteesta sekä varsin puhdaspiirteisestä, perinteisestä slapstick-huumorista. Välillä törmäillään koko rahan edestä. Myös hokemiin (catchphrases) luotetaan ("Don't panic!", "Permission to speak, sir.").

Varsin huomionarvoinen on sarjan alkutekstijakso. Musiikkina on sota-aikaisten laulelmien pastissi, Who Do You Think You Are Kidding Mr. Hitler?, joka on Jimmy Perryn ja Derek Tavernerin käsialaa. Laulun esittää sodanaikainen viihdyttäjä Bud Flanagan. (Sarjan muu musiikki olikin sensijaan aitoa tavaraa sota-ajalta.) Alkutekstit ovat animoidut, ja niissä nähdään pala Euroopan kartasta Englannin kanaalin kohdalta. Aluksi Ison-Britannian lipuilla varustetut kolmiot työntyvät syvemmälle Eurooppaan, mutta kun ne saavat vastaansa hakaristein merkatut kiilat, joutuvat ne perääntymään lopulta kanaalin yli. Sitten seuraa sarjan logo ja päänäyttelijöiden nimet.

Who do you think you are kidding Mr. Hitler?

If you think we’re on the run...

We are the boys who will stop your little game!

We are the boys who will make you think again!

'Cause, who do you think you are kidding Mr. Hitler

If you think old England’s done?

Mr Brown goes off to town on the 8.21,

But he comes home each evening and he’s ready with his gun.

Frazer: Captain Mainwaring. Did I ever tell you the story about the old, empty barn.
Mainwaring: Um. No.
Frazer: Would you like to hear the story about the old, empty barn?
Mainwaring: Um. Yes. Listen everybody. Frazer's going to tell us the story about the old empty barn.
Frazer: Right. The story of the old empty barn. Well. There was nothing in it.