Ennakkomainonta painotti kysymystä vaimosta miehen rinnalla salasuhteen paljastuttua, ja se sai ainakin minut aluksi karttamaan sarjaa. Kun sitä kuitenkin sitten vilkaisi, osoittautui, ettei kyse ole erityisesti naisnäkökulmaisesta, saati telaketjufeministisestä sarjasta. Mikä olisi sinänsä ehkä raikas näkökulma? Kyse on aika perinteisestä puolusta-syylliseltä-näyttävää-syytöntä -sarjasta. Siihen on vain tavallista painokkaammin kudottu pääosanasittäjän Alicia Florrickin yksityiselämän käänteitä. Sekään ei keinona raivaa ihan ennen tallaamattomia polkuja. Jo Tehiksessä onnistunut Julianna Margulies näyttelee Aliciaansa tyylikkäästi. Hän empii elämässään eri vaihtoehtojen välillä, mutta tekee samalla työpaikallaan Stern, Lockhart & Gardner -lakitoimistossa täsmätyötä. Alician on ensin harkittava suhtautumistaan aviomiehen petokseen ja sitten hän joutuu itsekin kahden miehen loukkuun. Kumpi pitäisi valita? Alician elämää kuvataan myös kotirintamalla kahden teini-ikäisen äitinä ja avuliaan mutta nokkansa Alician asioihin laittavan anopin puristuksessa. Aviomiehen vapauduttua vankilasta ja ryhdyttyä kampanjoimaan uudelleen viran saamiseksi joutuu Alicia valitsemaan linjansa edustuksen suhteen.
Sarjan luojat ovat aviopari Robert ja Michele King, mutta toki sitä markkinoidaan myös vauhtituottajiensa Ridley ja Tony Scottin isonkankaannimillä. Sarjan ulkoasu on varsin vakaa, vaikka toimistossa onkin välillä hektistä. Enimmäkseen operoidaan sisätiloissa. Keskeisiä paikkoja ovat toimistokompleksi, oikeussali sekä Alician asunto.
Isossa kehyskertomuksessa Alician puoliso, entinen syyttäjä Peter Florrick joutuu vankilaan seksi- ja korruptioskandaalin takia, ja Alicia joutuu palaamaan työelämään noustakseen jaloilleen sekä henkisesti että taloudellisesti. Peteriä esittää mm. Kovassa laissa ja Sinkkuelämässä tutuksi tullut Chris Noth. Seksiskandaalilähtökohtaan on Amerikassa ollut käsikirjoittajilla esikuvansa.
Lakitoimistossa sen osakas Will Gardner (Josh Charles) pitää julkisivua yllä, mutta haikailee vanhan opiskeluaikaisen tuttunsa, Alician perään. Toimiston toisena osakkaana on Diane Lockhart (Christine Baranski), joka epäilee juonia ja juonii siksi itsekin. Oleellinen hahmo sekä toimistossa että sarjassa on Kalinda Sharma (Archie Panjabi), toimiston etsivä, jolla on omat ansionsa siinä, että jutut ratkeavat toimiston eduksi, mutta hänen tutkintakeinonsa eivät aina kestä päivänvaloa, ja myös hänen menneisyyttään raotetaan sarjan kuluessa.
Näyttelijät tekevät takuuvarmaa työtä ja käsikirjoitukset on punottu niin, että katsojaa ei sinänsä johdeta harhaan, vaan jutuista yleensä kuoriutuu enemmän irti jakson kestäessä kuin sen alkaessa näytti. Välillä tuntuu itse asiassa siltä, että oikeustapaukset ovat sarjassa kiinnostavampia kuin itse jatkuvajuoninen tarina. Tämä on tietysti myös makukysymys, ja suurella kertomuksella on sinänsä mahdollisuus operoida isommin periaatteellisten moraalisten ja valtapoliittisten kannanottojen maailmassa. Tasalaatuista ammattityötä joka jakso.
Kalinda: You can't ask me and I can't tell you but don't conclude from what I'm saying it's what you think.
Alicia: Okay. Can you be any more specific?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti