Matkalla avaruuteen - Lost in Space

1960-luvulla olivat lännensarjat iso hitti niin Amerikassa kuin Suomessakin. Ohjelmantekijöiden piti mennä virran mukana ja tähyillä sitten hieman toisiin sfääreihinkin. Vastaus löytyi siis vastakkaiselta puolelta: tulevaisuudesta. Toki näissä ohjelmissa saattoi kierrättää ihan samoja tarinoita eri kulisseissa...

Kukaan joka ei ole tuijottanut televisiota 1960-luvulla, ei voi varmaan käsittää, miten mahtava ohjelma Matkalla avaruuteen/Lost in Space oikein silloin oli. Se koukutti niin nuoret kuin vanhemmatkin television ystävät viikottain ruudun ääreen. Sarjaa tehtiin kolme kautta (1965-68) yhteensä 83 episodia. Ensimmäinen kausi kuvattiin mustavalkoisena ja seuraavat värillisenä, joskaan tv-katsoja Suomessa ei tietenkään tuolloin nähnyt eroa, koska värilähetykset eivät olleet vielä alkaneet. Värilähetysten ihmemaassa sen sijaan varmasti odottavia väristyksiä on aiheuttanut ensimmäisen kauden päätösjakson lopussa oleva värimaistiainen tulevasta?

Sarjan keskiössä oli Robinsonien perhe (nimi valittu tietenkin tarkoituksella): isä John (Guy Williams), äiti Maureen (June Lockhart), tyttäret Judy (Marta Kristen) ja Penny (Angela Cartwright) sekä poika Will (Billy Mumy). Mukana oli lisäksi miehistön jäsen Don (Mark Goddard) sekä salamatkustajana aluksen pahis tohtori Smith (Jonathan Harris). Tärkeän jäsenen muodosti myös lähes inhimillinen robotti Robby the Robot (Bob May/äänenä Dick Tufeld). Jokaiselle katsojalle löytyi samaistumisen ja fanittamisen kohde!

Tarina alkaa vuodesta 1997, jolloin perhe lähetetään viisi ja puolivuotiselle matkalleen Jupiter 2 -aluksellaan. Lähtöä sabotoi tohtori Smith, joka jää alukseen ja jonka muodostama lisäpaino sysää aluksen väärälle radalle eksyksiin avaruuteen. Matkallaan Robinsonit joutuvat moniin pulmiin ja vaaroihin, joista osa johtuu Smithin itsekkäistä tai pelkurimaisista toimista.

Nykysilmin efektit, taustaprojisiot, studiolavasteet ja lainatut filminpätkät ovat tietysti kovinkin kömpelöitä, mutta ne kuuluvat ehdottomasti sarjan oman aikansa estetiikkaan. Samoin - jos haluaa tästä häiriintyä - se että monet alienit ja heidän käyttämänsä tarvikkeet ovat kovin "ihmismäisiä". En muista tämän kuitenkaan häirinneen 60-luvulla, ja jos sen hyväksyy osaksi tätä sarjaa, ei se pitkään häiritse 2000-luvullakaan.

Suomessa sarjaa alettiin esittään uudenvuodenaattona vuonna 1965, ja siitä sitten viikottain lauantaisin. Oman Suomi-lisänsä sarja sai, kun kävi ilmi, että Judya esittänyt vaalea Marta Kristen oli suomalaisen Helmi Rusasen tytär. Martan isä oli toisessa maailmansodassa kuollut saksalainen sotilas, ja tyttö vietti ensimmäiset vuotensa norjalaisessa orpokodissa, josta hänet adoptoitiin Amerikkaan. Elokuva-Aitta jäljitti asiaa vuonna 1967, ja sai äidin ja tyttären kontaktoimaan.

Sarjakuvarintamalla ilmestyi samanniminen lehti, mutta sen hahmot poikkesivat tv-sarjasta. Vuonna 1998 tehtiin päivitetty ison kankaan elokuvaversio, joka ei kuitenkaan nostanut isompaa kuumetta. Vuonna 2018 alettiin tehdä uutta versiota tv-sarjasta. Henkilöhahmoilla on samat nimet, ja visuaalisuus on tottakai eri luokkaa kuin 60-luvulla.

Robby the Robot: "Warning, Warning!"