Danny Kaye loi hyvän viihdyttäjän maineensa 1950-luvun elokuvissa, kuten Hans Christian Andersen (1952), Kosketa puuta/Knock on Wood (1954), Hovinarri/The Court Jester (1956) ja tietysti Bing Crosbyn kumppanina leffassa Valkea joulu/White Christmas (1954). Danny Kayessa oli kaikkea, mitä klassinen viihdyttäjä tarvitsi: hän osasi näytellä notkeasti sekä tanssia ja laulaa, hän pärjäsi hyvin hyväntuulisissa ja komediallisissa jutuissa, ja hänellä oli tähän kaikkeen passeli ulkonäkökin.
Ei siis ihme, että ura jatkui vielä parissa elokuvassa 60-luvulle tultaessa, mutta ne olivat jo jossakin määrin pettymyksiä. Enemmän tahi vähemmän looginen jatko olikin sitten siirtyminen televisioon, ja siellä omaa nimeä kantavaan varieteeohjelmaan, Danny Kaye Show/The Danny Kaye Show (1963-67). Nämä olivat mainoksineen tunnin mittaisia viihdepläjäyksiä, jotka sisälsivät Kayen monologeja, sketsejä, laulua ja tanssia, That's Entertainment. Jaksoja syntyi neljässä vuodessa 120.
Sketsien aiheet vaihtelivat, mutta Kayella oli yksi vakiohahmo, ujo Jerome, joka joutui arkuutensa takia kiusallisiin tilanteisiin. Kayen rinnalla vakiokasvona oli yli kahdeksassakymmenessä episodissa Harvey Korman, mutta muuten vieraslista oli melko vaihtuva. Tv-tutuistamme Danny Kaye Show'ssa nähtiin muiden muassa Mary Tyler Moore, Vincent Price, Dick van Dyke, Fred Gwynne, Peter Falk ja Andy Griffith. Musiikkimaailmasta suurin nimi on olletenkin Louis Armstrong.
Vuonna 1964 show pärjäsi hyvin sekä katsojalistoissa että voittamalla Emmyn, mutta ohjelmaformaatti oli aika kilpailtu, ja Danny Kaye Shown katsojalukujen hiipuessa sarja jouduttiin kuoppaamaan keväällä 1967. Meillä Danny Kaye oli vielä suuri tähti, ja -kuinka ollakaan- hän käväisi täällä Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä (Marlon Brandon jalanjäljillä siis) vuonna 1971. Televisioistamme nähtiin silloin ohjelma Danny Kaye ja lapset, jossa nahkatakkinen ja huivikaulainen Kaye nähdään hulluttelemassa ilmeisesti mongerruksena pitämällään suomenkielellä. Ohjelmaan oli keksitty sisarusteema (Tiina ja Jaana, Maija ja Leena sekä Anja ja Anneli (Koivistolaiset)), ja se oli varsin musiikkipainotteinen Ossi Runteineen ja Tapiolan yhteiskoulun kuoroineen, ja Mr. Kaye improvisoi tilanteet valtavalla rutiinillaan. Pieneltä ylimielisyyden vaikutukselta ei voi kokonaan välttyä?
Meidän tv-kulttuurissamme tuollainen omalla nimellä tyrkyttäytyvä ohjelma (kuten The Danny Kaye Show) ei ollut kovin tavallinen, ja siksi ensi alkuun tuntui hieman pöyhkeilevältä, kun nuori ja röyhkeä Timo T.A. Mikkonen tuli ulos omalla M-Show -ohjelmallaan, jota voisi nyttemin pitää muinaisena, uraauurtavana kotimaisena talkkarina. Ohjelma pyöri Mikkosen ympärillä, vaikka olikin keskusteluohjelma. Tähän ohjelmaan päätyi Danny Kayekin samaisella Suomen vierailullaan marraskuussa 1971.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti