Bosch

Michael Connelly on erinomainen oman genrensä edustaja. Hänen runsaassa kirjallisessa tuotannossaan on kaksi napakkaa hahmoa: etsivä Hieronymus "Harry" Bosch sekä lakimies Michael "Mickey" Haller. Kumpainenkin seikkailee omissa kirjoissaan, mutta on Connelly tuonut heidät myös yhteenkin.

On oikeastaan hieman kummallista, ettei näin sävykkäästä materiaalista ole tehty vuosien varrella kovinkaan monia filmatisointeja. Populaarikulttuuri suorastaan huutaa tämäntyyppistä lennokkuutta, juonikkuutta jos kohta olevaisen kommentointiakin.

Eric Overmyer on tarttunut ideaan ja kehitellyt Los Angelesin poliisivoimien oman tiensä kulkijasta, Harry Boschista tv-sarjan, jolle on annettu yksinkertainen nimi Bosch (2014-). Ensimmäisellä kaudella lähdetään takaumasta liikkeelle. Epäillyn takaa-ajossa poliisikaksikon tiet eroavat, ja Bosch (Titus Welliver) joutuu tekemään nopean päätöksen yksinään. Hän ampuu epäillyn. Nykyhetkessä sitten istutaan kaksi vuotta myöhemmin välillä oikeudessa puimassa sitä, mitä siellä itse asiassa tapahtui. Boschia puolustaa  Rodney Belk (Teho-osaston tiskin takaa tuttu Abraham Benrubi).

Saadakseen muutakin mietittävää, Bosch ottaa ylimääräisen viikonloppuvuoron, jonka aikana hän saa tutkittavakseen tapauksen, jossa koira on löytänyt metsästä ihmisluun. Etsintöjen jälkeen luita löytyy lisää, ja paljastuu, että ne ovat kuuluneet pienelle, pahasti pahoipidellylle pojalle. Bosch tuntuu ottavan tapauksen henkilökohtaisesti.

Sarjan edetessä juttu mutkistuu, kun syyllisehdokkaita alkaa ilmetä enemmänkin. Eräällä heistä, Raynard Waitsilla (Luck-sarjan luuseripooppoosta muistettava mainio Jason Gedrick) tuntuisi olevan sisäpiiritietoa ja myös henkilökohtainen yhteys Harry Boschiin. MIes tuntuu olevan täysverinen psykopaatti, joka vain odottaa täyttymystään.

Boschin parina toimii Jerry Edgar (ikimuistoisen Langalla-sarjan Marlo Stanfieldin tyypitellyt Jamie Hector). Miesten keskinäinen kemia ja kunnioitus on hyvällä tolalla ottaen huomioon Boschin sooloilutaipumuksen. Boschin lähipomo Grace Billets (lukuisten sarjojen puurtaja Amy Aquino) on hyvä tyyppi, joka pitää alaisestaan huolta, vaikka samassa poliisipiirissä on lujaakin Boscin vastaista rintamaa.

Ylemmällä tasolla poliisitoimi on puhdasta politikointia (hieman Langalla tyyliin), ja apulaispoliisipäällikkö Irvin Irving (poliisipomoa jo Langalla-sarjassa esittänyt jäykkäniska Lance Reddick) pompottaa Boschia opportunistisesti tuulien mukaan. Lehmänkauppaa käydään vierekkäin lipuvien jyhkyautojen sähköisesti avautuvien ikkunoiden takaa.

Kuvaan kuuluu, että Boschilla on takanaan yksi eroon päättynyt avioliitto ja teini-ikäinen tytär Maddie (Madison Lintz), joka aiheuttaa vanhemmilleen huolta. Tutkiessaan luutapausta tutustuu Bosch univormuiseen tulokkaaseen, Julia Brasheriin (Annie Wersching) ja luo tähän tuhoontuomitun suhteen.

Juonenkäänteissä on toki paljon kliseitäkin, mutta kaiken kaikkiaan Boschin maailma on aika mukaanimaiseva. Tarina toimii kestonsa verran, ja siihen on kirjoitettu hyviä joskin ohkaisia hahmoja. Katsojan vie tunnelmaan oivallinen alkutekstijakso, jossa käytetään kuvituksena LA:n yöllisiä kuvia tuplattuna peilikuviksi sekä musiikkina jatsahtavaa Gaught A Ghost -bändin Can't Let Go -biisiä. Syyttä tunnari ei ollut Emmy-ehdokkaanakin 2015.

Oikeastaan sarjan heikoin lenkki on sen pääosanesittäjä Titus Welliver. Hänen cv:ssään ei päärooleja juuri ole, ja nyt kun sellainen kohdalle osuu, selviää syykin: Welliver ei ole kummoinenkaan näyttelijä. Hänen habituksensa ja äänensä sopivat rooliin, mutta kaikki nyanssit ja elämä loistavat poissaolollaan. Welliver käyttää vain yhtä hapanta ilmettään läpi sarjan. Sen tarkoitus on kenties ilmaista kyllästymistä ja kyynisyyttä, mutta ei sitä näyttelijäntyöksi voi kutsua. Hänessä kuitenkin näkee ne mahdollisuudet, jotka roolissa olisi voinut olla jonkun taitavamman näyttelijän hyppysissä. Connellyn luoma alkuperäishahmo on napakka ja nokkela. Väitetään Connellyn itsensä toivoneen Welliveriä Harry Boschin housuihin. Niin tahi näin, nuorennusleikkaus tai ainakin jonkinlainen kompromissi on sarjassa tehty, kun kirjoissa nykyään eläkeikäinen Harry Bosch on tässä 47-vuotias Persianlahden sodan veteraani.

Viisi kautta, 50 episodia.

Jerry Edgar: Golf is a great sport.
Harry Bosch: Golf is not a great sport. If you can smoke and drink while doing it, it's not a sport.