Work It

Naiseksi pukeutunut mies. Henkilökohtaisesti en ole tästä huumorin kermakakun siivusta koskaan ollut järin imponoitu, ja silti genre on aina noussut kiusallisen Feeniks-linnun lailla tuhkasta uudelleen eloon. Vuosikymmenestä toiseen se on otettu huumorintekemisen lähtökohdaksi. Kyseenalaista lajissa on se, pilkataanko siinä ja jos pilkataan, niin mitä? Miehiä? Naisia? Onko kysymys suorastaan kliseisestä sovinismista ja sen varjolla tehtävästä hyväntahtoisesta (!) naurusta? Ja jos näin, onko sellainen aikansa elänyt?

Vai pitääkö huumoria ylipäätään analysoida ja hakea siitä piilomerkityksiä?

Tämä sama lähtökohta on joka tapauksessa myös Work It -sarjan (2012) pohjana. Sarjan kehyskertomuksessa kaksi kaverusta kärsii työttömyydestä. Toinen heistä, Lee Standish (Ben Koldyke), yrittää myyntiedustajaksi Coreco Pharmaceuticals -lääkefirmaan. Koska firma ei näytä palkkaavan miespuoleisia edustajia, hän päättää kokeilla onneaan naiseksi pukeutuneena. Myöhemmin hän saa kaverinsa, autonasentaja Angel Ortizin (Amaury Nolasco) jättämään pikaruokalan tilapäishommat, pukeutumaan myös naiseksi,  ja tulemaan samoihin hommiin firmaan töihin.

Kumpikaan mies ei muistuta vähimmässäkään määrin naista edes takaapäin paklattuna, joten kaikkinainen uskottavuus heidän peiterooleihinsa puuttuu katsojan mielestä. Sarjan muita henkilöitä tämä asia ei juuri askarruta, vaikka miehet tekevät kaiken naiseuden karrikoidusti yli. Miesten kollegat hössöttävät ympärillä ja deittipyyntöjäkin satelee kohloista ulkomuodoista huolimatta.

Ohjelman hauskuus ei pohjaa kuitenkaan tähän pukeutumiseen sinänsä, vaan käsikirjoittajat ovat saaneet aika ajoin repliikkeihin nasevuutta ja osuvuutta ylimalkaan. Huomioita tehdään tietenkin sukupuolirooleista, mutta kyse on kaikkineen kelpo replikoinnista ja oivalluksista. Sarja saa nauramaan, mikä on aika oleellista sitcomeille.

Ja sitten tulee umpitylsiä episodeja, joita ei voi kuin hämmästellä: miksi tällaista tauhkaa on tehty?

Sarjan syntyhistoria liittyy toisen tilannekomedian keskeytykseen. Man Up! -sarja keskeytettiin vuoden 2011 lopussa, ja sitä korvaamaan tuli kesken sesongin tämä Work It. Paljon paremmin ei käynyt sillekään. Myös Work It -sarja keskeytettiin huonojen katsojalukujen vuoksi. Itse asiassa Amerikassa ei edes näytetty kaikkia valmistettuja episodeja. Eipä niitä tusinaa enempää tehtykään.

Sarjan hylkäsivät paitsi katsojat niin myös kriitikot varsin yksimielisesti. Näin tylyjä ja suorasukaisia arvioita harvoin näkee. ("Witless, tasteless, poorly acted, abominably written, clumsily directed, hideously lit and badly costumed.") Myös erinäiset ihmisoikeusjärjestöt nostivat metelin sarjan maailmankuvasta ja asenteista. Etteikö televisiolla olisi merkitystä!

Sarja sijoittuu St. Louisiin, mistä löytyy pieni suomalaiskytköskin. Ruudussa käytetään kaupungin maamerkkinä Eero Saarisen suunnittelemaa Gateway Arch -muistomerkkiä, joka löytyy myös tauluna Leen kodin seinältä. Lisäksi äijät osallistuvat eräässä episodissa pubivisaan, jossa kysytään juuri Saarisen nimeä. Angel tapailee suomalaista nimeä kömpelösti vielä seuraavana päivänä töihin mennessään.

Sarjan pääosakaksikosta Ben Koldyke on meillä tuntemattomampi. Häntä on nähty sivurooleissa useammassa episodissa sekä Ensisilmäyksellä että Big Love -sarjoja. Koldyke kuitenkin selviää tästä roolista erinomaisesti, etenkin normimiestä esittäessään (hänen naishahmonsa kun tuppaa tulemaan öisiin painajaisiin), ja siksi on hieman sääli, että tämä sarja floppasi. Toivottavasti mies saa uuden kelvollisen mahdollisuuden näyttää kynsiään. Muitakin kuin rakennekynsiään.

Amaury Nolascolla sensijaan on ollut pitkä ja näkyvä kiinnitys Pako-sarjassa vankikarkuri Sucrena sekä sen jälkeen rooli lain vastakkaisella puolella Takaa-ajajat -sarjassa. Näitä vasten hyppy sitcomiin on kiinnostava paalutus Nolascolta. Ei hän yhtään hullummin siitä selviydykään. Näyteltävää tässä on ehkä jopa enemmän kuin noissa kaavamaisissa rikossarjoissa. Eikä kuvauskaan ole yhtä hektisen hyppelevää, vaan se antaa näyttelijälle aikaa lausua yhdessä kuvassa repliikkinsä.

Leen perhe on pelkkä välttämätön täyte ohjelmassa. Hänen vaimonsa Connie (Beth Lacke) ja tyttärensä Kat (Hannah Sullivan) eivät saa juuri mitään näyteltävää. Vaimon veli Brian (John Caparulo) on kaksikon kaveri ja varsin ärsyttävä inisijä, jonka roolikuvaa kuitenkin aletaan sarjan  edetessä täydentää. Ties mihin se olisi johtanut, jos sarja olisi saanut jatkua?

Miesten työpaikan naiset ovat varsianisia kliseekimppuja kanamaisuudessaan. On oikeastaan melko kummaa, että firma ei ole mennyt nurin. Vain paikan pomo Vanessa (Rochelle Aytes) on jotakuinkin selväjärkinen. Angel onkin häneen varsin ihastunut, ja hieman kornisti pyrkii flirttailemaan Vanessan kanssa naiseksi pukeutuneena.