Leslie Nielsen nousi isompaan kuuluisuuteen vasta uransa kypsemmällä puoliskolla. Kun hän sitten kerran oli saanut kiiltonahkakenkänsä komediataivaan portin väliin, niin sitten olimmekin hänestä aivan pääsemättömissä.
Nielsenin uran alku käynnistyi tv-tuotantojen parissa eikä siinä mikään juurikaan indikoinut tulevasta. Elokuvan puolella hänen filmografiastaan muistetaan aina mainita scifi-klassikon mainetta kantava Fred M. Wilcoxin ohjaama Kielletty planeetta (Forbidden planet, 1956), jossa hänellä oli näyttelijäkumppaninaan mm. Robby the Robot (joka puolestaan teki myöhemmin pari pistäytymisroolia Matkalla avaruuteen -sarjassa).
Isompaa menestystä tämäkään rooli ei poikinut, vaan Leslie Nielsen jatkoi pikkurooleissa sekä elokuvissa että televisiossa. Hänen nimensä löytyy lukuisista tämän bloginkin sarjoista (esimerkiksi Lahjomattomat, Alaston kaupunki, Alfred Hitchcock esittää, Takaa-ajettu, Wagon Train, Tyttö tuli taloon, Bonanza, Napoleon Solo, Virginialainen, Ironside, Cannon, Columbo ja Lemmenlaiva).
Nielsen pääsi mukaan pariin ZAZ (Zucker-Abrahams-Zucker) -tuotantoon ja sai siitä ehkä käyntikortin miesten tv-sarjayritelmään nimeltä Hei, me pamputetaan!/Police Squad! (1982).
Hei, me pamputetaan! olikin aika poikkeuksellinen komediapläjäys. Sen jokainen episodi oli raskaana monenlaista vitsintynkää, niin visuaalista kuin verbaalista tai populaarikulttuurikontekstista. Katsojan piti olla tarkkana, jos aikoi saada kaiken irti. Erikoista kyllä, ABC-tuotantoyhtiön sanotaan käyttäneen juuri tätä perusteena sarjan lopettamispäätökselle...!
Kyse oli periaatteessa aikaisempien television poliisisarjojen parodioinnista, mutta kyllä tähtäin oli paljon laajemmassa huumorikäsityksessä. Leslie Nielsen esittää sarjassa poliisia nimeltä Frank Drebin, jonka virkanimike elää koko ajan (Sergeant/Lieutenant/Captain/Detective Lieutenant). Drebin toheloi ja kolaroi säännöllisesti autollaan roskapönttäjä, postilaatikoita ja polkupyöriä. Kapteeni Ed Hockenia sarjassa esittää Alan North ja Peter Lupus esittää Norberg-nimistä poliisia. Lupuksenhan kaikki muistamme Vaarallisen tehtävän muskelimiehenä.
Sarjan alkutekstit olivat jo omanlaisensa. Drebin ja kumppanit joutuivat niissä tulituksen kohteeksi ja samalla taustalla joku juoksee selkä liekeissä ja toinen hyppää suoraan ikkunasta ulos. Myös Rex Harrisonin esittämä Abraham Lincoln joutuu teatterissa maalitauluksi, mutta hän vastaa laukauksiin omalla aseellaan (Lincolnilla ei ole tietenkään mitään muuta tekemistä koko sarjan kanssa). Kuvien päälle lukija esittelee sarjan nimen (sekä In Color -heiton muistumana 60-luvulta), päähenkilöt sekä erikoisvieraat (jotka kuolevat jo tässä esittelyjaksossa). Lopuksi ääni kertoo kyseisen episodin nimen, joka poikkeuksetta on täysin eri kuin mitä ruudussa lukee.
Lopputeksteissa tehdään kunniaa vanhalle kunnon loppuvitsille ja pysäytyskuvalle sillä erolla, että kuvan sijasta näyttelijät jähmettyvät itse paikoilleen, mutta muu elämä jatkuu (esimerkiksi kahvi valuu kupin reunan yli, apina riehuu taustalla, pysäytyksestä tietämätön näyttelijä tulee kuvaan ja näyttelijät räpyttelevät silmiään). Erilaisia irtonaisia metavitsejä harrastetaan tiuhaan. Kun Drebin käy Pikku-Italiassa näkyy taustalla Colosseum ja toisessa kohtauksessa Pisan kalteva torni. Frank saattaa ajaa autoa takapenkiltä yms.
Hei, me pamputetaan! jäi todelliseksi minisarjaksi, sillä sitä ei tuotettu kuin kuusi jaksoa, ennen hieman outoa hyllytystään. Episodien arvo toki on noussut vuosien varrella kulttiosastoon saakka, ja -kuten tunnettua- sarja poiki myöhemmin myös Mies ja alaston ase -elokuvien kimaran, jossa Frank Drebin jatkoi elämäänsä isommissa puitteissa. Tv-sarjasta mukaan ei kuitenkaan kelpuutettu Leslie Nielsenin lisäksi kuin Ed Williams, joka esittää tiedemies Ted Olsonin hahmoa.
Oman listansa muodostavat nämä jo alkuteksteissä kuolevat vierailevat tähdet, joista Television aarteissa ovat esiintyneet Lorne Greene, William Shatner ja William Conrad.
Frank Drebin: [toistuva pila] Cigarette?
Eri henkilöitä: Yes, I know.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti