lauantai 21. heinäkuuta 2012
Tyttö tuli taloon - Farmer's Daughter
Se, että aihion alkuperä on Suomesta, ei yleensä ole kuuminta hottia Amerikan tv- ja elokuvamarkkinoilla. On silti hyvä muistaa, että on olemassa sentään yksi elokuva ja sittemmin tv-sarja, jonka juuret ovat vahvasti suomalaisessa mullantuoksuisessa agraariyhteiskunnassa. Toki olisi ollut huikeaa nähdä suursuosikki Rintamäkeläiset lokalisoituna Yhdysvaltoihin, mutta kyse ei ole sentään siitä sarjasta.
Hella Wuolijoki käytti taiteilijanimeä Juhani Tervapää kirjoittaessaan näytelmänsä Juurakon Hulda, joka sai ensi-iltansa Helsingin Kansanteatterissa maaliskuussa 1937. Jo samana vuonna ensi-iltaan tuli myös Valentin Vaalan aiheesta ohjaama kotimainen elokuva. Tarinassa Juurakon talosta lähtöisin oleva nuori nainen lähtee isompiin ympyröihin Helsinkiin, kokee pyrinnöissään takaiskuja ja päätyy lopulta muutaman herran 'pelastamana' kotiapulaiseksi varakkaan tuomarin huusholliin. Tästä alkaa Huldan säätykierto ja sosiaalinen nousu, kun hän ryhtyy opiskelemaan työn ohessa. Lopulta Hulda pyrkii eduskuntaan ja kihlautuu tuomarin kanssa.
Kymmenen vuotta myöhemmin näki päivänvalon Hollywood-elokuva nimeltään Farmarin tytär/The Farmer's Daughter (1948), joka alkutekstien mukaan perustui Juhni Tervataa'n tekstiin. Elokuvan ohjaaja oli H.C. Potter ja nimiosassa loisti Oscarin arvoisesti Loretta Young. Hulda oli tässä versiossa amerikanruotsalainen maalaistyttö Katrin Holstrom, joka vastaavasti matkustaa maalta suureen kaupunkiin ja menettää siellä heti kaikki rahansa. Sairaanhoitajaopintojen sijaan hän joutuu menemään piiaksi rikkaan senaattori Glenn Morleyn taloon. Henkilöiden välillä kipunoi, Katrin alkaa opiskella iltakoulussa ja asettuu lopulta vaaleissa itsekin ehdokkaaksi.
Ja lopulta. Vuonna 1963 käynnistyi jälleen uusi tilannekomediasarja nimeltään Tyttö tuli taloon/The Farmer's Daughter (1963-66). Tässä versiossa Minnesotasta lähtee nuori nainen, Katy Holstrum (Inger Stevens), suureen maailmaan (Washingtoniin) ja päätyy kongressiedustaja Glen Morleyn (William Windom) talouteen töihin. Morley on jäänyt leskeksi ja kahden pojan yksinhuoltajaksi. Sarjan edetessä Katy ja Glen lähenevät, ja lopulta avioituvat. Päätösjaksossa Katy adoptoi miehensä pojat. Saatiin kaiken kaikkiaan onnellinen loppu. Muutenkin tämä sarja on aika tyylipuhdas oman viattoman aikakautensa tuote: siinä esitetään hieman epäsäätyinen tilanne, kun palkollinen ja isäntä ovat napit vastakkain ja samalla rakastuvat toisiinsa, mutta kaikki tapahtuu sellaisessa puhtoisessa hengessä, joka on menetetty ikiajoiksi.
Inger Stevens voitti oman pystinsä sarjasta vuonna 1964 (Golden Globe -palkinto parhaasta tv-naispääosasta), ja vaikka sarja saikin kelvollisia katsojalukuja, niin mikään katsojamagneetti se ei missään vaiheessa ollut. Top 30 jäi rikkomatta. Kolmessa kaudessa syntyi kuitenkin 101 jaksoa.
Inger Stevens sopi sikäli tähän rooliin, että hänen juurensa olivat Tukholmassa, josta hän muutti lapsena Amerikkaan. Stevens ehti esiintyä eri tuotannoissa jo 1950-luvulta lähtien. Tyttö tuli taloon -sarjan jälkeen hänet saattaa muistaa esimerkiksi Clint Eastwood -leffasta Hirttäkää heidät/Hang 'Em High (1968), mutta pian sen jälkeen Stevensin elämä päättyi vuonna 1970 lääkkeiden yliannostukseen alle nelikymppisenä.
William Windom puolestaan on sen kaltainen sarjasieppo, että helpompi on luetella ne sarjat, joissa hän ei ole esiintynyt. Pidempi kiinnitys oli myöhemmin sarjassa Murhasta tuli totta/Murder, She Wrote (1984-96).
Ja totta kyllä; onhan meillä toinenkin kotoinen, kirjallinen alkujuuri: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1945), josta sittemmin väsättiin Michael Curtizin ohjaama onnettomien tähtien alla syntynyt Hollywood-elokuva vuonna 1954. Ehkä ei ihan syyttä tämä elokuva ole painunut unohduksen uumeniin... Ikuiseksi arvoitukseksi (ja jossittelun aiheeksi) jää, mitä olisi syntynyt, jollei Marlon Brando olisi lähtenyt lätkimään Sinuhen roolista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti