Nuoruudessani, 60-luvulla, oli 2000-luku kaukaista utopiaa. Se oli itse asiassa varsin mieltä kiihottavaa ja tarunhohtoista tulevaisuutta: uuden vuosituhannen koittaessa autot olisi korvattu lentävillä laitteilla ja jalkakäytävät olisivat liukuhihnoja! Nämä jutut syntyivät osin pikkupoikien mielikuvituksissa, mutta niiden liikkeellepaneva syy oli kuitenkin tuon ajan populaarikulttuurissa, science fictionissa. Kotini kirjahyllystä löysin aika varhain Tammen Raketti-sarjaan kuuluneen Arthur C. Clarken Ilmojen saaret -pokkarin (Islands in the Sky, 1954). Arthur C. Clarkesta tuli sittemmin suuri sankarini, ei vähiten Stanley Kubrickin mahtavan 2001: Avaruusseikkailu/2001:A Space Odyssey (1968) -elokuvan tultua teattereihin.
Kirjallisuuden lisäksi suuri (tai ehkä suurempi) vaikuttaja
tulevaisuuden maalailussa oli televisio. Tuli sieltä kai
tiededokumenttejakin, mutta enemmän mieltä kutkutti Hanna &
Barberan Kivisten ja Sorasten rinnakkaissarja Jetsonit/The Jetsons
(1962-63). Siinä missä Kiviset ja Soraset oli valmiiksinaurettu perhe-sitcom, joka sijoittui kivikauteen (modernein
viittauksin), Jetsonit huristelivat samoin elkein kaukana tulevaisuudessa. Sarja sijoitettiin itse asiassa sadan vuoden päähän tekoajastaan eli futuristiseen vuoteen 2062 Orbit City -nimiseen kaupunkiin.
Perhe on ydinperhe. Jori/George Jetson, perheen pää, on mukavan sympaattinen hahmo, joka käy työssä napinpainajana Avaruukselassa (Spacely Space Sprockets). Työhönsä hän on hieman tyytymätön joutuessaan tekemään peräti 3-tuntista tylsää työpäivää kolmesti viikossa. Äiti Liisa/Jane on huolehtivainen kotirouva. Perheessä on myös kaksi lasta; teini-ikäinen tytär Tiina/Judy, joka ikäistensä tavoin on kiinnostunut hengailusta, seurustelusta, muodista ja digitaalisen päiväkirjansa päivittämisestä sekä välkky ja aikaansaapa kuusivuotias Elmo/Elroy -poika. Lisäksi perheeseen kuuluu Astro-niminen koira sekä vanhanmallinen kotitalousrobotti Roosa/Rosey, jota tosin näytetään vain kahdessa alkuperäisen sarjan episodissa. Vakiohahmo on myös Jorin pienikokoinen mutta isoegoinen työpaikan pomo, johtaja Taivaskero (Cosmo G. Spacely).
Jorille antoi äänensä kaima George O'Hanlon, jonka kasvotkin tulivat 60-luvun telkkarista Suomessa tutuiksi. Hän oli tehnyt 1940- ja 50-luvuilla 63 lyhytelokuvan sarjan Joe McDoakes -nimellä. Sarja tunnettiin myös epävirallisella nimellään Behind the Eight Ball, koska alkutekstien aikana O'Hanlon kurkisti jättimäisen kasipallon takaa, ja näitä lyhäreitä esitettiin meidänkin kanavillamme silloin tällöin. O'Hanlon oli ehdolla myös Retu Kivisen ääneksi, mutta hävisi pestin lopulta Alan Reedille. Äidin äänen teki Penny Singleton, jolla oli sarjakuvamenneisyytensä jo entuudestaan: hän oli esittänyt kuuluisan Touhulan perhe/Helmi ja Heikki (Blondie) -sarjan rouvaa lähes kolmessakymmenessä elokuvassa kolmekymmentä luvulta viisikymmentä luvulle. Elmon alkuperäinen ääninäyttelijä Daws Butler oli varsinainen Hanna & Barbera -kiintokaluste; hänen plakkarissaan ovat muun muassa Salama-Santeri/Quick Draw McGraw, Hakki-koira/Huckleberry Hound ja Jogi-karhu/Yogi Bear. Jean Vander Pyl teki äänet sekä Wilma että Siru Kiviselle Flintstones-sarjaan, mutta hän oli myös nainen Roosa-robotin äänen takana. Tiina-tytären äänenä oli ei-enää-niin-teini-ikäinen Janet Waldo, joka oli aloitellut näyttelijän uraansa jo 1930-luvulla. Johtaja Taivaskeron takana oli puolestaan Mr. Ääni, Mel Blanc, joka teki Kivisissä ja Sorasissa Tahvo Sorasen äänen, mutta on mies lukuisten muidenkin hahmojen sisuksissa. Repertuaarista löytyvät esimerkiksi Väiski Vemmelsääri, Putte Possu, Repe Sorsa, Tipi, Sylvesteri, Speedy Gonzales, Tasmanian tuholainen... Niin, näitähän ei dubattu suomeksi, vaan saimme nauttia alkuperäismiehityksen taidoista.
Meillä Jetsonit pärähtivät ruutuun MTV:n toimesta tammikuussa vuonna 1963 myyntilauseella ”katsojat tutustuvat 21. vuosisadalla elävään suihkukauden perheeseen”. Ja se oli sitten menoa se. Alkuperäistä sarjaa tehtiin vain vuosina 1962-63 24 episodia, mutta vuodesta 1985 sarjaa jatkettiin vielä reilulla viidelläkymmenellä jaksolla tuoden myös uusia hahmoja mukaan.
Perhe on ydinperhe. Jori/George Jetson, perheen pää, on mukavan sympaattinen hahmo, joka käy työssä napinpainajana Avaruukselassa (Spacely Space Sprockets). Työhönsä hän on hieman tyytymätön joutuessaan tekemään peräti 3-tuntista tylsää työpäivää kolmesti viikossa. Äiti Liisa/Jane on huolehtivainen kotirouva. Perheessä on myös kaksi lasta; teini-ikäinen tytär Tiina/Judy, joka ikäistensä tavoin on kiinnostunut hengailusta, seurustelusta, muodista ja digitaalisen päiväkirjansa päivittämisestä sekä välkky ja aikaansaapa kuusivuotias Elmo/Elroy -poika. Lisäksi perheeseen kuuluu Astro-niminen koira sekä vanhanmallinen kotitalousrobotti Roosa/Rosey, jota tosin näytetään vain kahdessa alkuperäisen sarjan episodissa. Vakiohahmo on myös Jorin pienikokoinen mutta isoegoinen työpaikan pomo, johtaja Taivaskero (Cosmo G. Spacely).
Jorille antoi äänensä kaima George O'Hanlon, jonka kasvotkin tulivat 60-luvun telkkarista Suomessa tutuiksi. Hän oli tehnyt 1940- ja 50-luvuilla 63 lyhytelokuvan sarjan Joe McDoakes -nimellä. Sarja tunnettiin myös epävirallisella nimellään Behind the Eight Ball, koska alkutekstien aikana O'Hanlon kurkisti jättimäisen kasipallon takaa, ja näitä lyhäreitä esitettiin meidänkin kanavillamme silloin tällöin. O'Hanlon oli ehdolla myös Retu Kivisen ääneksi, mutta hävisi pestin lopulta Alan Reedille. Äidin äänen teki Penny Singleton, jolla oli sarjakuvamenneisyytensä jo entuudestaan: hän oli esittänyt kuuluisan Touhulan perhe/Helmi ja Heikki (Blondie) -sarjan rouvaa lähes kolmessakymmenessä elokuvassa kolmekymmentä luvulta viisikymmentä luvulle. Elmon alkuperäinen ääninäyttelijä Daws Butler oli varsinainen Hanna & Barbera -kiintokaluste; hänen plakkarissaan ovat muun muassa Salama-Santeri/Quick Draw McGraw, Hakki-koira/Huckleberry Hound ja Jogi-karhu/Yogi Bear. Jean Vander Pyl teki äänet sekä Wilma että Siru Kiviselle Flintstones-sarjaan, mutta hän oli myös nainen Roosa-robotin äänen takana. Tiina-tytären äänenä oli ei-enää-niin-teini-ikäinen Janet Waldo, joka oli aloitellut näyttelijän uraansa jo 1930-luvulla. Johtaja Taivaskeron takana oli puolestaan Mr. Ääni, Mel Blanc, joka teki Kivisissä ja Sorasissa Tahvo Sorasen äänen, mutta on mies lukuisten muidenkin hahmojen sisuksissa. Repertuaarista löytyvät esimerkiksi Väiski Vemmelsääri, Putte Possu, Repe Sorsa, Tipi, Sylvesteri, Speedy Gonzales, Tasmanian tuholainen... Niin, näitähän ei dubattu suomeksi, vaan saimme nauttia alkuperäismiehityksen taidoista.
Meillä Jetsonit pärähtivät ruutuun MTV:n toimesta tammikuussa vuonna 1963 myyntilauseella ”katsojat tutustuvat 21. vuosisadalla elävään suihkukauden perheeseen”. Ja se oli sitten menoa se. Alkuperäistä sarjaa tehtiin vain vuosina 1962-63 24 episodia, mutta vuodesta 1985 sarjaa jatkettiin vielä reilulla viidelläkymmenellä jaksolla tuoden myös uusia hahmoja mukaan.
Jetsonit ilmestyi vuonna 1964 suomeksi myös omassa sarjakuvalehdessään, mutta se jäi aika lyhytikäiseksi, ja perhe siirtyi sitten seikkailemaan Retu ja kumppanit-lehteen, jossa Hanna & Barbera-imperiumin muutkin hahmot seikkailivat vuorollaan. Lentäviä autoja ja sienimäisiä taloja odotellessa täytynee tyytyä yhä lehteilemään näitä kuvastoja.
Hipp!
VastaaPoista