Dokumentaarinen tyyli komediasarjoissa alkaa olla jo oma alagenrensä, joka ei mitenkään yllätä ja ilahduta itseisarvoisesti olemassaolollaan. Näitä on nähty reilun kymmenen vuoden aikana varsin säännöllisesti Atlantin molemmilla puolin.
Koska ulkoisessa keinokopassa ei ole paljonkaan uudistamisen mahdollisuutta, pitää ideoiden lähteä käsikirjoituksesta (niin aina!). Luovaan improvisaatioon ei ainakaan voi tukeutua loputtomiin.
Olympiaseikkailu/Twenty Twelve (2011-12) on aika edustava otos tässä lajissa. Se kuvaa järjestelyorganisaatiota, joka kompuroi vaikeuksista ongelmiin, ja se on vääränään epäpätevää porukkaa. Koska sarja keskittyy nimenomaan todellisten Lontoon 2012 -olympialaisten ympärille, on tietysti hiukan epätodennäköistä, että tästä tulisi erityinen kestosuosikki. Pikemminkin tässä on ajankohtainen kertakäyttöohjelma huolimatta sen ilmeisistä ansioista?
Sarjassa on varsin isokahvainen parodinen ote maalitauluunsa. Vaikka se onkin naulittu Lontoon kisoihin, on siinä sinänsä mukana paljon yleispätevää, eri organisaatioista tuttua kohellusta. Järjestelyorganisaatio painii ensimmäisellä tuotantokaudella aikataulujen, liikennejärjestelyiden, muinaismuistojen, lobbauksen, markkinoinnin, rekrytoinnin, ja informaation parissa. Sarjaa tehtiin 6 episodia.
Seuraavana vuonna sitä jatkettiin hyvistä arvioista johtuen ensin neljällä ja sitten vielä kolmella uudella episodilla. (Viimeinen jakso lähetettiin Britanniassa kolme päivää ennen todellisia avajaisia...)
Vaikka sarja on aika terävästi kirjoitettu, niin itse asiassa vain toimiston pomolle, Ian Fletcherille (huikean hyvin osaansa luoviva Hugh Bonneville, joka tietenkin tunnetaan hyvin Downtown Abbey -epookista, ellei sitten Paddington-leffasta), on kirjoitettu runsaasti materiaalia. Muut kestohahmot saavat tyypitellä yhden idean kanssa, minkä kykenevät. On brändivastaavaa, sopimusvastaavaa, infrastuktuurivastaavaa, kestävän kehityksenvastaavaa, maailmanperintövastaavaa jne. Ja on pomoonsa ihastunut sihteeri Sally Owen, jonka kohtalo jätetään auki sarjan viimeisessä repliikissä. Tätä sihteeriä näyttelee hienoin ilmein Olivia Colman, jota on nähty myös mm. Panta kaulassa -sarjassa sekä poliisina Broadchurch-murhamysteerissä.
Sarjassa on paljon oivalluksia, hämmentyneitä ilmeitä, auki jätettyjä repliikkejä ja hiukan alleviivaustakin. Itse jäin siihen kiinni, kun porukan pomo kärsi äänekkäistä ilmavaivoista hississä. Kaiken takana on Olympiaseikkailun kirjoittaja-ohjaaja John Morton, joka on ennenkin askarrellut mukamenttien parissa, tuttu esimerkiksi mainosta Työn sorjat/People Like Us (1999-2001) -sarjasta. Myös meillä esitetty Katen kontit/Kiss Me Kate (1998-2000) on hänen kirjoittamansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti