Reseptihän on aina yhtä yksinkertainen: toimiva idea, naseva käsikirjoittaminen ja oikeat näyttelijät roolien nahkoihin. Tätä kaavaa on varioitu lukemattomia kertoja, mutta se, kohtaavatko laskelmat ja toteutus sittenkään ja osuvatko ne häränsilmään, on aina yhtä suuri mysteeri. Tai mikseivät ne osuneet, kun kaverillakin osui...
Rimakauhua ja rakkautta/Cold Feet (1997-2003) on takuuvarmaksi kalkyloitu täsmätuote. Sarjassa on haettu joka suuntaan kurkottavia ihmissuhde-elementtejä, siihen on kirjoitettu draamaa, romantiikkaa, riitoja, vapauttavaa huumoria ja silmäkulmia pakahduttavia tunteita. Kaikki juuri niinkuin reseptikirja käskee.
Ja formula toimii.
Jokaista hahmoa tekee hyvä näyttelijä. Jokaisessa on raivostuttavia piirteitä siinä kuin rakastettaviakin. Sarjan kehittelijä on Mike Bullen, joka on luonnehtinut Rimakauhua ja rakkautta määreellä "perinteinen boy-meets-girl, boy-loses-girl, boy-wins-girl-back" -tarina.
On se kyllä paljon muutakin käsitellessään ihmissuhdekiemuroiden ohella elämää ja elämistä ylipäätään paikoitellen varsin tarkkanäköisesti ja tunnistettavasti. Vaikka jaksoja ei olekaan kovin montaa (32) tehtiin sarjaa kuitenkin viisi kautta. Tänä aikana roolit tulikin väännettyä kohtuullisen kuiviksi, jopa niin, että katsoja joutuu miettimään, olisiko jäänyt vielä parempi maku, jos sarja olisi sittenkin maltettu lopettaa jo aikaisemmin?
Loppusuora on jonkinlaista teeman venyttelyä ja vanuttelua, vaikka hahmoista pitäisikin. Yllätyksenä tarjotaan keskeisen hahmon äkkikuolema, joka keinona toki toimii aina. Toinen hahmoista puolestaan lähetetään Amerikkaan ja hänet korvataan uudella ihmissuhteella.
Sarjaa suosivat sekä katsojat, kriitikot että pystinjakajatkin, eivätkä varmasti ansiotta. Pääosakuusikko on myös työllistynyt mukavasti myöhemminkin jäämättä tämän sarjan koukkuun. Kaikilla on ollut elämää Rimiksen jälkeenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti