Frasier

Kaikenmaailman ääliökomedioiden ja metritavaran jälkeen Frasier tuli kuin raikas tuulahdus. Sarja näytti hyvältä, ja se kuulosti hyvältä ensi hetkistä lähtien. Frasierin tarina alkoi jo Terveydeksi/Cheers (1982-93) -sarjasta, josta se sitten jatkoi matkaansa itsenäisenä spin-off -sarjana. Komeasti jatkoikin. Sarjaa tehtiin yhteensä yksitoista tuotantokautta (1993-2004) ja kasaan saatiin 264 episodia. Sarja marinoitiin 37 Emmy-palkinnolla, joista viisi tuli peräkkäisinä vuosina parhaan komediasarjan kategoriassa. Näille pysteille on katetta enemmän kuin pelkkä lupaus.

Frasier Crane (Kelsey Grammer) muuttaa sarjan alussa takaisin kotikaupunkiinsa Seattleen avioeronsa jälkeen ja aloittaa siellä radiopsykiatrin postin KACL-asemalla (The Dr. Frasier Crane Show) tuottajanaan Roz Doyle (Peri Gilpin). Fraser asuu hulppeassa designesineillä tuunatussa asunnossa, jonne muuttaa myös hänen lonkkaan ammuttu poliisi-isänsä Martin (John Mahoney), jolle hankitaan englantilainen fysioterapeutti Daphne Moon (Jane Leeves) asumaan myös samaa asuntoa. Seattlessa asuu Frasierin pikkuveli ja psykiatrikollega Niles (David Hyde Pierce), joka vierailee tiiviiseen tahtiin asunnossa myös. Koplaa täydentää sympaattinen Eddie (Moose/Enzo), Martinin koira.

Niin Fraser kuin Nileskin nauttivat elämän ylellisistä mahdollisuuksista sekä tilaisuuksista hifistellä hieman intellektualismillaan sekä snobistisilla harrastuksillaan (merkkituotteet, viinit, ooppera ja muu 'korkeakulttuuri', kulinarismi jne.). Tämä elitismillä mässäily aiheuttaa veljesten välille usein myös kilpailu- ja nokittelutilanteita, kun taas maanläheinen duunariosaston Martin ei juurikaan jakele sympatiapisteitä tästä pojilleen. Päinvastoin, hän tuskailee tuon tuostakin, että mikä meni veljesten kasvatuksessa pieleen...

Fokus on tottakai nimihenkilössä, jonka ympärille koko sarja alunperin rakennettiin, ja Kelsey Grammer onnistuukin tässä mainiosti. (On käsittämätöntä, miten hän sitten pyrki valkokankaalle esimerkiksi kuivassa komediassa Periskooppi pystyyn/Down Periscope (1996).) Hän tekee samalla sekä karrikoidun että inhimillisen kuvan Frasieristaan, joka vuoroin innostuu ja kiihkeilee peräti lapsekkaalla tavalla ja vuoroin menee itseensä psykiatrin silmin ja analysoi toimintansa kappaleiksi. Tässä käyttötarkoituksessa kehyskertomuksen radiopsykiatriaa käytetäänkin mainiosti hyväksi. Niles pystyy oman ammattinsa vuoksi komppaamaan tätä ideaa.

Martinin rooli on jonkin verran stereotyyppinen ja toisteinen tuotannon alkupäässä, mutta hän alkaa saada lisää sävyjä vuosikertojen lisääntyessä. Hän tuo järjen ääntä ja pitää jalat maassa ja on kuitenkin välillä hukassa itsekin. Toinen jokamiesluokan muotokuva sarjassa on Daphne, jonka brittiaksenttia käytetään surutta hyväksi ja nautiskellen. Hän on työväenluokkainen pubienmaan kasvatti, joka kuitenkin vähitellen osaa ottaa irti myös elämän nautintoja. Sarjan alkupäässä Daphne on (aviossa olevan) Nilesin ihastuksen ja ajatusten kohde, ja kun tästä on aivan kaikki, ja vähän enemmänkin, puristettu kuiviin, tuleekin heidän suhteeseensa vipinää (tavallaan vastoin käsikirjoittamisen lakeja mutta toisaalta tuota vuosikausia kestänyttä teemaa kehittäen).

Nilesin ensimmäinen vaimo on kaikkien näkymättömien mutta merkityksellisten roolien emoalus. Maris on hyvinkin usein läsnä, vaikkei häntä koskaan näytetä. Hänestä puhutaan, ja hän vaikuttaa ennen kaikkea Nilesin toimintaan. En ole tällaisiin hahmoihin kovinkaan hullaantunut, mutta onneksi Marisille ei käynyt niin kuin rouva Columbolle (Columbo, 1971-2003), jonka ajatuksia Columbo useinkin siteerasi murhatutkimuksissaan ilman, että olisimme koskaan tätä nähneet. Rouva Columbo sai lopulta oman spin-off -sarjansa Rouva Columbo/Mrs. Columbo (1979-80), joka paitsi ei ollut mistään kotoisin niin myös särki rouva Columbon illuusion.

Eräänlainen toppuuttelija on myös Roz, Frasierin naispuoleinen tuottaja, joka ei jaksa ymmärtää Frasierin kimuranttia ajattelutapaa, eikä juuri tämän elitismiäkään. He ovat vastakkaisuudestaan huolimatta kuitenkin työtoveruuden lisäksi hyvät ja läheiset ystävät, joiden läheisyys ajaa heidät lopulta sänkyynkin. Frasier puhuu koko sarjan ajan seurustelusta, ja tekee yrityksiäkin sen suhteen, mutta joutuu myöntämään, että siinä hänen pätevyytensä ei oikein riitä. Frasierillä on kuitenkin yksi avioliitto takana, ja siitä liitosta myös Frederick-poika.

Radioaseman omistussuhteissa tapahtuu vuosien mittaa muutoksia kuten Frasierin asemassakin. Muutama herkuttelurooli radioasemalla on esimerkiksi räväkkä urheilutoimittaja Bulldog (Dan Butler), jonka status tuotantoportaassa putosi välillä, mutta hänet kiinnitettiin takaisin vierailevaksi tähdeksi.

Suomeen Frasier tuli hieman hiipien jo vuonna 1994, jolloin viesti kulki ennemminkin suusta suuhun kuin etukäteen isoon ääneen rummuttaen. Eipä sarjasta toisaalta vielä tuolloin tiennyt sen suuntaa. Kelsey Grammer on saanut melko pysyvän leiman otsaansa tästä roolista, mutta kiitettävästi hän on yrittänyt muutakin. Takaisin ruutuun/Back to You (2007-08) ei ollut ihan huono tekele, joskaan ei varsinaisen omintakeinenkaan. Uutta nostetta ja arvostusta Grammer on saanut Boss (2011-) -sarjastaan.

Frasier: Hello, Ethan. I'm listening.  
Ethan: Hi, Dr. Crane.
Frasier: How old are you?
Ethan: I'm thirteen.
Frasier: Well, what can I do for you?
Ethan: Well, I'm having a lot of problems with the other kids at school. They're always beating me up.
Frasier: Why do you think that's so?
Ethan: Probably because I'm smart. I have a 160 IQ. I'm in the astronomy club and I hate sports.
Frasier: Well, you know, Ethan, the other children are just acting out of jealousy and immaturity, and I know it doesn't help much right now, but the day will come in the next few years when you will have the last laugh.
Ethan: ...That's it?
Frasier: [surprised] Yes.
Ethan: Frankly, Dr. Crane, I find that advice patronizing, simplistic and, in all candor, uninspired. The real surprise here is that they pay you to dole out this balloon juice.
Frasier: Ethan, where are you calling from?
Ethan: Home.
Frasier: Well, if any of Ethan's classmates are listening, you know where he is, and he can't stay in there forever. Thank you for your call.