tag:blogger.com,1999:blog-31305744704149306602024-02-20T01:58:49.736+02:00Television aarteetTelevisiosarjoja vuosien varreltaTossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.comBlogger270125tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-82336311431261864772019-12-19T22:00:00.003+02:002019-12-22T00:02:04.369+02:00Väiski Vemmelsäären seikkailuja - The Bugs Bunny Show<div class="separator tr_bq" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglTx9jvNu5UVmbMRh0twa-eYV8eGy_c9t11ADfagS3pqWTDOtCQAZQihRv8-lmu7UCawo4BKswcVpWpjJlj1uoyKdhypXReOLCjqUIC6YGNglxyTuF5FgDdsyzMciYGA2Q81Lk6mLhTb9z/s1600/vaiski+1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="766" data-original-width="1027" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglTx9jvNu5UVmbMRh0twa-eYV8eGy_c9t11ADfagS3pqWTDOtCQAZQihRv8-lmu7UCawo4BKswcVpWpjJlj1uoyKdhypXReOLCjqUIC6YGNglxyTuF5FgDdsyzMciYGA2Q81Lk6mLhTb9z/s320/vaiski+1.png" width="320" /></a></div>
<br />
60-luvun nuorella oli mukavat oltavat, sillä tv-ruudusta tuli säännöllisesti piirrettyjä isoilta tuotantoyhtiöiltä; niin Disneyltä, Hanna-Barberalta kuin Warneriltakin. Lisäksi oli monenlaisia muita yksittäisiä hahmoja omissa ohjelmissaan kuten <i>Felix-kissa</i>, <i>Kippari-Kalle ja kumppanit</i> tahi <i>Mr. Magoo</i>. Lastenohjelmatarjontaa oli toki muutenkin, oli <i>Niksulan TV:tä</i>, P<i>etteri Pyörittäjää</i> ja<i> Tenatuokiota</i> ja paljon muuta.<br />
<br />
Warner Bros'in ei tarvinnut tässä seurassa todellakaan hävetä, sillä sillä oli varastoissaan sammioittain huippuluokan animaatioita, joita se oli tuottanut sekä <i>"Looney Tunes" </i>että <i>"Merrie Melodies"</i> -sarjoissaan jo vuosikymmeniä. Kun tiedetään, että näiden ohjaajina toimi muiden muassa <b>Chuck Jones</b>, <b>Fritz Frelang </b>sekä <b>Robert McKimson</b>, tiedetään myös millaisista huipputuotteista on kyse.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj67mZm7LO_TP2WTIxxvxI7vq2cAuo03UvEDdDX3sGSyT_247EGBjfmsJpR7G5D4kuS64rW3JRUMyW7phPEQORo9LraygzhBddaSVzC1UbRt57ju5oJpeTZ6vq6dFxR8RY0BWeT2gBhxGlN/s1600/vaiski+4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="763" data-original-width="1015" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj67mZm7LO_TP2WTIxxvxI7vq2cAuo03UvEDdDX3sGSyT_247EGBjfmsJpR7G5D4kuS64rW3JRUMyW7phPEQORo9LraygzhBddaSVzC1UbRt57ju5oJpeTZ6vq6dFxR8RY0BWeT2gBhxGlN/s320/vaiski+4.png" width="320" /></a></div>
Juuri näitä samoja piirrettyjä käytettiin <i>Väiski Vemmelsäären seikkailuja/The Bugs Bunny Show -ohjelmassa</i> (1960-62). Ohjelmassa oli kolme aiempaa animaatiota, jotka sidottiin pienillä tuoreilla animaatiojuonnoilla yhteen. Näitä kehystarinoita oli tekemässä edellämainittu ohjaajakolmikko Jones-Frelang-McKimson. Ohjelman isäntänä toimi <b>Väiski Vemmelsääri</b>. Animaatioissa oli mistä valita, sillä olivathan niiden tähtiä esimerkiksi <b>Repe Sorsa</b>, <b>Putte Possu</b>, <b>Elmeri</b>, <b>Viiksi-Vallu</b>, <b>Tasmanian tuholainen</b>, <b>Tipi</b>, <b>Sylvesteri</b>, <b>Maantiekiitäjä</b>, <b>Kelju K. Kojootti</b>, <b>Speedy Gonzales</b> jne. Useiden hahmojen äänen takaa löytyy alansa suuruus <b>Mel Blanc</b>.<br />
<br />
Ohjelman aloittavat Väiski ja Repe vanhaan vaudeville-tyyliin liikkumalla ja laulamalla tarttuvan <i>"This Is It" </i>-teemalaulun, joka on <b>Mark Davidin </b>ja J<b>erry Livingstonin</b> käsialaa. Laulun loppupuolella esiin marssii ryhdikäs joukko yhtiön sankareita ennen viimeisiä säkeitä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj355eWgp0nLC6ZYjqyFVQtIuoy1pzB1bOGrrd1-aXWJOutw24_6FE_5deiblM6sE9kV_sBbABbFEl0mAl9ABbldIV62fCZCelwyiHg5m-U7dIi8atJ0UNIHmb-4xhRKGvrtMaABhvG632O/s1600/vaiski+5.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="1017" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj355eWgp0nLC6ZYjqyFVQtIuoy1pzB1bOGrrd1-aXWJOutw24_6FE_5deiblM6sE9kV_sBbABbFEl0mAl9ABbldIV62fCZCelwyiHg5m-U7dIi8atJ0UNIHmb-4xhRKGvrtMaABhvG632O/s320/vaiski+5.png" width="320" /></a></div>
Animaatiolyhäreiden markkinat olivat supistuneet elokuvateattereiden puolella, mutta tämän sarjan myötä Warner Bros. pystyi pitämään animaatiostudiotaan vielä auki sidosjaksojen tekemisen merkeissä. Tilanne tosin muuttui aikaa myöten ja lopputuloksena animaatiostudio sulki ovensa, joskin uusiin ohjelmiin vastaavia jaksoja tehtiin uusissa studioissa.<br />
<br />
Sekä alkuperäiset lyhärit että sidosjaksot oli tehty värillisinä, mutta kiinnostavaa kyllä ensimmäisellä kierroksella sarja esitettiin Amerikassa mustavalkoisena. Meillähän muuta vaihtoehtoa ei ollut 60-luvun alkupuolella, jolloin sarja pyöri ruuduissamme. <i>The Bugs Bunny Show</i> on kokenut useita uusia tulemisia ja variaatioita vuosien ja vuosikymmenten mittaan ja mikäs siinä, ovathan useat lyhäreistä varsin tasokkaita ja viihdyttäviä. Alkuperäinen puolituntinen jakso (22 min) on venytetty laajimmillaan yli tunnin mittaiseksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB5dpntHUrKg-b7-Ey1ky-IC1nQB2jMBnQJgWp4Xp-0SNVZu6Iy74O7yp3XGqs94lty4JNaugeOdqGcb-UoNm4KyYys5LVkUs5x_aGixDAxCbYwCeV_8OJYs74PFizqM0C7G_e-gDZmGxW/s1600/vaiski+3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="1001" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB5dpntHUrKg-b7-Ey1ky-IC1nQB2jMBnQJgWp4Xp-0SNVZu6Iy74O7yp3XGqs94lty4JNaugeOdqGcb-UoNm4KyYys5LVkUs5x_aGixDAxCbYwCeV_8OJYs74PFizqM0C7G_e-gDZmGxW/s320/vaiski+3.png" width="320" /></a></div>
Oscarvoittaja (Frelangin ohjaama <i>"Knighty Knight Bugs"</i> 1959) Väiski Vemmelsäärellä on muutama tunnusomainen lause. Niistä tunnetuin on varmaan <i>"Eh, what's up Doc?"</i>. Väiskin tavaramerkki on myös neljännen seinän rikkominen eli suoraan katsojille puhuminen.<br />
<br />
Käytännössä kaikilla <i>"Looney Tunes"</i> ja <i>"Merry Melodies"</i> -leffojen tähdillä oli oma nimikkolehtensä Amerikassa, mutta meillä Suomessa niiden tarinat valikoitiin yhteen yhteiseen lehteen samaan tapaan kuin Hanna & Barberan hahmojen tarinat <i>Retu ja kumppanit</i> -lehteen. Warnerin pooppoon lehti ei kuitenkaan saanut nimekseen Väiski Vemmelsääri vaan <i>Nakke Nakuttaja</i>. Itse asiassa, mikäli jänö olisi valittu keulakuvaksi, olisi lehden nimi kaikitenkin ollut <b>Pelle Pupu.</b> sillä sillä nimellä Väiski näissä lehdissä aluksi tunnettiin. <i>Nakke Nakuttaja</i> -lehtiä ilmestyi vuosina 1955-65 reilut kaksi ja puolisataa kappaletta. Tämän jälkeen lehti vaihtoi kustantajaa ja muutti samalla nimensä ytimekkäästi <i>Nakeksi</i> ja jatkoi ilmestymistä aina vuoteen 1992. Vaikka sarjikset olivat sinänsä mukavia, eivät ne oikein päässeet elokuvien tasolle hurjuudessaan tahi anarkistisuudessaan. Myöskään kilpailijaansa <i>Aku Ankka</i> -lehteä ne eivät missään vaiheessa uhanneet.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvH_wWny-bTwTQYtc927geIgoCOZj98_pdEFUSc6kLrgi_XUyI_6ix7_Q6Tldmfpl7Z1SrIv7Kq2iFyW85B6YXCO0FS4gJHlcjOaEE0IlF2kZpZZ5w0etgnX1b4yYOOzkLeY2pVlhMsfY4/s1600/vaiski+6.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="757" data-original-width="1017" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvH_wWny-bTwTQYtc927geIgoCOZj98_pdEFUSc6kLrgi_XUyI_6ix7_Q6Tldmfpl7Z1SrIv7Kq2iFyW85B6YXCO0FS4gJHlcjOaEE0IlF2kZpZZ5w0etgnX1b4yYOOzkLeY2pVlhMsfY4/s320/vaiski+6.png" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>"Overture, curtain, lights</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>This is it, the night of nights</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>No more rehearsing and nursing a part</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>We know every part by heart</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>Overture, curtain, lights</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>This is it, you'll hit the heights</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>And oh what heights we'll hit</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>On with the show this is it</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>Tonight what heights we'll hit</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>On with the show this is it"</i></div>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-85525158470587965692019-12-17T09:32:00.000+02:002019-12-17T09:41:14.173+02:00Mister Ed<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCymE8nKO6JW7aPWNSeBS-o6ZGDtAUmfiQpF5My4JwXmpgwLDCy8tNMrMSsa6TImo4weB0kXedq25Umsw5Z5wEHPWFd1BCf-VJ0gPrggR4szB_MLFpw-BCct1t1UYvtuHtDx_rfdv3LVvh/s1600/Eetu1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1021" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCymE8nKO6JW7aPWNSeBS-o6ZGDtAUmfiQpF5My4JwXmpgwLDCy8tNMrMSsa6TImo4weB0kXedq25Umsw5Z5wEHPWFd1BCf-VJ0gPrggR4szB_MLFpw-BCct1t1UYvtuHtDx_rfdv3LVvh/s320/Eetu1.png" width="320" /></a></div>
<br />
Komedian saralla on varmasti yritetty jo kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Mitähän seuraavaksi? Puhuva hevonen? No, ei - sillä se on käytetty jo vuosikymmeniä sitten, kun <i>Mister Ed</i> (1961-66) pälkähti lastenkirjailija <b>Walter R. Brooksin</b> päähän 30-luvun lopulla ja siirtyi sitten pariakymmentä vuotta myöhemmin tv-formaattiin. Brooks itse ei koskaan nähnyt valmista tuotetta, koska hän ehti kuolla juuri, kun tuotantoa valmisteltiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIrfuQOd3Ski8rAGjP_CxkoapBtlPQc9wlJ-K19berAEd0PlKjilSgMaK5ddfe23T7CfvzfV2H4akAPiwkYcynAnmNqKThrdGMz0adX-5z0W0Fp4uc_H9WB7zb92aeTamZi754h3LTHVlH/s1600/Eetu3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="767" data-original-width="1021" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIrfuQOd3Ski8rAGjP_CxkoapBtlPQc9wlJ-K19berAEd0PlKjilSgMaK5ddfe23T7CfvzfV2H4akAPiwkYcynAnmNqKThrdGMz0adX-5z0W0Fp4uc_H9WB7zb92aeTamZi754h3LTHVlH/s320/Eetu3.png" width="320" /></a></div>
<br />
Tarinan ja kommellusten pohjana on puhuva hevonen Mister Ed (<b>Bamboo Harvester</b>), joka ei kuitenkaan puhu muille kuin omistajalleen arkkitehti Wilbur Postille (<b>Alan Young</b>), koska tämä on ainoa henkilö, joka on sen arvoinen. Wilburille itselleenkin asia paljastuu yllättäen ja komediallisesti. Paitsi että osaa puhua englantia, on Ed ihmistetty ajattelutavaltaan ja osin toiminnaltaankin.<br />
<br />
Tai, saattaa Ed puhua puhelimessa jonkun muun kanssa ja aiheuttaa siten väärinkäsityksiä ja tukalia tilanteita Wilburille. Wilburin vaimo Carol (<b>Connie Hines</b>) on hieman mustasukkainen Edille, jonka kanssa hänen miehensä viettää Carolin mielestä liikaa aikaa. Ja tottahan se onkin: sarja keskittyy luonnollisesti enemmän Ediin ja tämän kanssa kommunikoivaan Wilburiin kuin muihin henkilöhahmoihin, joiden tehtäväksi jää lähinnä täyttää kuva-alaa ja tuoda tarpeellista kehystä pääparille. Toistuvasti syntyy tilanteita, joissa muut henkilöt ihmettelevät, kenelle Wilbur oikein puhuu, eikä hän voi asiaa tietenkään todentaa. Ed myös nolaa mielellään Wilburia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO0viAzkAUn43LIjZP3mv0KgjaOL48Ds0WD0xPCzigleiY26r9W9hoUmtWWMbl1ccp7R6f7vhDLWpvrDjjEUxXMsr6AoCGOynSQNts0jQQu9iWwJaCPJt6i4_owjkNlQgMpSw1nxhYg3-G/s1600/Eetu2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="1015" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjO0viAzkAUn43LIjZP3mv0KgjaOL48Ds0WD0xPCzigleiY26r9W9hoUmtWWMbl1ccp7R6f7vhDLWpvrDjjEUxXMsr6AoCGOynSQNts0jQQu9iWwJaCPJt6i4_owjkNlQgMpSw1nxhYg3-G/s320/Eetu2.png" width="320" /></a></div>
<br />
<i>Mister Ed </i>oli aikakautensa sitcomien tapaan varsin kiltti ja harmiton sarja sekä huumoriltaan että toteutukseltaan. Perinteinen myös sikäli, että siinä kuullaan klassinen taustanaururaita. Oli tosin hilkulla, ettei <i>Mister Ediä</i> olisikaan tehty, vaan sen sijaan <i>Francis the Talking Mule</i> -elokuvien pohjalta tv-sarja. Pohjaidea kun oli varsin samnalainen: muuli, joka puhui käytännössä vain yhdelle ihmiselle Peter Stirlingille, elokuvasarjassa <b>Donald O'Connorin</b> näyttelemälle sotilaalle. Elokuvien ohjaaja <b>Arthur Lubin</b> ei ollut varma <i>Francisin</i> tv-oikeuksien saamisesta, ja kun hän kuuli Brooksin kirjoista, hän hankki niihin oikeudet.<br />
<br />
Sarjaa tehtiin kuusi tuotantokautta (1961-66) ja kasaan saatiin komeat 143 mustavalkoista episodia (+ pilotti). Ei lainkaan hullummin yhden idean tilannekomedialta. B-elokuvien cowboy <b>Allan Lane</b> teki Edin puheäänet, mutta ei saanut nimeään ohjelman teksteihin. Hevosen huulien liikuttelun tekniikasta on annettu monenlaista tietoa, jopa tarkoituksellisesti, mutta varsinaisesti asiaa ei haluttu selittää julkisesti sarjaa kuvattaessa. Liikkeellä oli kylläkin huhu siitä, että hevosen ikeniin levitettiin maapähkinävoita, jotta se liikuttaisi huuliaan. Tämä huhu kiistettiin myöhemmin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXp8y6L1Fi7xPGTq4EAiyIvCW4EelkGOmI5ynhyphenhyphenWF4ySmqPLVbwCqnyCatRN3N9BqfyZ3Fdt4-Kz9hpNe_Q_08o8T1_FBqQd-SqZVo1Ci7pC05bTIo-axPEO5TzdOfe4uriHzmRcE6zeC5/s1600/Eetu5.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="767" data-original-width="1039" height="236" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXp8y6L1Fi7xPGTq4EAiyIvCW4EelkGOmI5ynhyphenhyphenWF4ySmqPLVbwCqnyCatRN3N9BqfyZ3Fdt4-Kz9hpNe_Q_08o8T1_FBqQd-SqZVo1Ci7pC05bTIo-axPEO5TzdOfe4uriHzmRcE6zeC5/s320/Eetu5.png" width="320" /></a></div>
<br />
Toisessa versiossa Edin kouluttaja <b>Les Hiltonin</b> sanotaan käyttäneen samaa nylonlankatekniikkaa kuin oli käyttänyt <i>Francis</i>-leffoissakin. Tai sitten Hilton koulutti sen tottelemaan kosketustaan. No, niin tahi näin, Edin sanotaan toiseen kauteen mennessä oppineen itse liikuttamaan huuliaan aina, kun Wilbur lopetti puhumisen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKH0yJI3cUjBJaeT4zWvLitUgSDrQl1JO2g67P994imJJb9bXbE8xhdDdfbD_v_b6oUOzSwlklSVMmFNc-AKPrQtqSLpXz29PJ5-JZBlYwlnqaF2wq5weDAKVDa5JPtJgpxPFHgjwT7MDf/s1600/Eetu4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="1017" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKH0yJI3cUjBJaeT4zWvLitUgSDrQl1JO2g67P994imJJb9bXbE8xhdDdfbD_v_b6oUOzSwlklSVMmFNc-AKPrQtqSLpXz29PJ5-JZBlYwlnqaF2wq5weDAKVDa5JPtJgpxPFHgjwT7MDf/s320/Eetu4.png" width="320" /></a></div>
<br />
Tarttuvan teemalaulun tekivät <b>Jay Livingston</b> ja <b>Ray Evans</b>. Outoa mainetta kappale sai parikymmentä vuotta sarjan lopettamisen jälkeen, kun ohiolainen saarnaaja sanoi sen sisältävän viestejä paholaiselta. Mikäli biisi soitetaan takaperin.<br />
<br />
<b>Zsa Zsa Gabor</b> sai oikein nimikkoepisodinkin, mutta oli sarjassa muutamia muitakin kiinnostavia vierailijoita, kuten <b>Mae West</b>, <b>Neil Hamilton</b>, <b>Sharon Tate</b> ja <b>Clint Eastwood</b>. Meillä Mister Ed -sarjaa alettiin seurata keskiviikkoisin tammikuun lopusta 1962 lähtien.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisBdYdDRUfFfU1xma8vC8nqU4wh33oql2kjHXfgH0lYXxLv-1k3FW80MN-SIhyphenhyphenSGPmpL0kF8YokpA8-ORGaIzPxPYGgSuXx05MIfaX-qnYxgSSNxMxnYBjp_o2g1tIv1Hp2EaXWCOzWNq/s1600/1962-01-24+Mister+Ed+keskiviikko.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="494" data-original-width="451" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiisBdYdDRUfFfU1xma8vC8nqU4wh33oql2kjHXfgH0lYXxLv-1k3FW80MN-SIhyphenhyphenSGPmpL0kF8YokpA8-ORGaIzPxPYGgSuXx05MIfaX-qnYxgSSNxMxnYBjp_o2g1tIv1Hp2EaXWCOzWNq/s320/1962-01-24+Mister+Ed+keskiviikko.png" width="292" /></a></div>
<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Mr. Ed</b>: <i>"A horse is a horse, of course, of course..."</i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-26051766155149329692017-12-01T14:00:00.001+02:002017-12-01T14:11:12.327+02:00Magilla Gorilla - The Magilla Gorilla Show<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9bw2JZonhddRvwk05n6SBFNsqVlhJ803ECaJQt5D_-Q2lL_26zbj3Q4LSwI-dkgwoeBLdxpL_Z5EDTBfH32fGOzgtG6aaMw53lcMN0PPlscE3EQmTokyEIFl_KzEOLqbP3w2EKb0uFqvT/s1600/a1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="581" data-original-width="749" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9bw2JZonhddRvwk05n6SBFNsqVlhJ803ECaJQt5D_-Q2lL_26zbj3Q4LSwI-dkgwoeBLdxpL_Z5EDTBfH32fGOzgtG6aaMw53lcMN0PPlscE3EQmTokyEIFl_KzEOLqbP3w2EKb0uFqvT/s320/a1.png" width="320" /></a></div>
Kun vauhtiin oli päästy, niin Suomenkin television alkuiltaan tuutattiin lisää Hanna & Barbera -tuotantoa. <i>Mainos-TV</i> ilmoitti ottavansa 4.1.1965 ohjelmistoonsa uuden piirrossarjan nimeltään <i>Magilla Gorilla/The Magilla Gorilla Show</i> (1963-67).<br />
<br />
Taas on kyse lyhyiden animaatioiden combosta, jossa paketin vakiohahmot saavat kukin andywarholmaisen tuokionsa julkisuudessa. Nimihahmo Magilla Gorilla on lemmikkieläinkaupan myyntiartikkeli, jota oikein kukaan ei halua ostaa. Ja jos joku sattuisikin ostamaan, niin Magilla tulee aina maitojunalla takaisin kauppaan. Kaupan omistaa herra Piipari, joka on välillä aika epätoivoinen tilanteesta. Hän olisi kyllä valmis luopumaan Magillasta ja alentamaan tämän hintaa. Magilla osaa puhua englantia, ja hänen äänensä sarjassa teki <b>Allan Melvin</b>. Herra Piiparin äänen loihti <b>Howard Morris</b> (1963-65) ja <b>Don Messick</b> (1965-67).<br />
<br />
Kolmantena sinänsä harvakseltaan mutta eräänlaisena vakiohahmona esiintyy pikkutyttö nimeltä Ogee ("Voi jee"), joka pitää Magillasta. Ogeen äänen tekee <b>Jean Vnader Pyl</b>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQy_dwdgLAouAgFVMWvL0mWvNt24mhKgz6OSX646umVirPOBY96avkOCdMt3iqC5k2kb3lfdZM188jS-LtJo4lhf_j2bHPW6JScMOuSK7biMiQTJMwpzSw8VevFjAqvrCrQRVhA5q5J8d6/s1600/a2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="571" data-original-width="821" height="222" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQy_dwdgLAouAgFVMWvL0mWvNt24mhKgz6OSX646umVirPOBY96avkOCdMt3iqC5k2kb3lfdZM188jS-LtJo4lhf_j2bHPW6JScMOuSK7biMiQTJMwpzSw8VevFjAqvrCrQRVhA5q5J8d6/s320/a2.png" width="320" /></a></div>
Toisena segmenttinä ohjelmassa esiintyvät Katti ja Hiiri/Punkin' Puss & Mushmouse, jotka edustavat erikoista kissan ja hiiren välistä viha-rakkaus -yhteiseloa. Parivaljakko asuu yhdessä, mutta Katti pyrkii säännöllisesti pääsemään Hiirestä eroon. Melvin teki Katin äänen ja Morris Hiiren.<br />
<br />
Kolmannessa osiossa pääosassa ovat Rikke Jänis ja Rimppakinttu/Ricochet Rabbit & Droop-a-Long. Tämä sijoittuu villiin länteen Hoop 'n' Hollerin kaupunkiin, jossa Rikke Jänis toimii sheriffinä ja Rimppakinttu hänen hitaanpuoleisena apulaissheriffinään. Rikke itse on varsin nopealiikkeinen ja hän käyttää usein eräänlaisia jekkuluoteja. Don Messick teki Riken äänet ja <b>Mel Blanc</b> Rimppakintun.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiELTHJDum4UrC4JxQfefWRGeFJoMfJ08oHUm-QNA9KWzixX-qGbSntQq6wL9LlDJ5BQDOTz-riF4BHMA0XAga2Qn1TLuoAx5qZpR1fQiiFDwIeq2xEvEcm6t71CXI7TvLbso-XpX7ab1qk/s1600/IMG_3556.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="614" data-original-width="1600" height="122" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiELTHJDum4UrC4JxQfefWRGeFJoMfJ08oHUm-QNA9KWzixX-qGbSntQq6wL9LlDJ5BQDOTz-riF4BHMA0XAga2Qn1TLuoAx5qZpR1fQiiFDwIeq2xEvEcm6t71CXI7TvLbso-XpX7ab1qk/s320/IMG_3556.JPG" width="320" /></a></div>
Vuonna 1965 startannut <i>Retu ja Kumppanit</i> -lehti hyötyi tv-tarjonnasta, koska sen monet hahmot olivat jo tv:stä tuttuja. Magilla Gorilla oli usein kansikuvapoikanakin ja lehdessä seikkailvat myös Katti ja Hiiri, tosin nimellä Katti ja Hiiru.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>We got a gorilla for sale. Magilla Gorilla for sale.</i><br />
<i>Won't you buy him?
Take him home and try him?</i><br />
<i>Gorilla for sale. He's real, he's ideal and
he's awfully cute.</i><br />
<i>An ever living doll in a monkey suit.</i><br />
<i>Gorilla,
Magilla Gorilla for sale.</i></blockquote>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTEoAR1uM3CAH93GVnHyziRXNvVGjq16swvUxZnv8atVu-Ow0tYx0PLzbHYzrfCfiGuVTioNTtNwac_7bxvT7oX_GGu7CZt01G5lUZG-2s3RHneMlXVFbaeRkEfi0fDz34VxwM9WW9o8LG/s1600/IMG_3554.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1195" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTEoAR1uM3CAH93GVnHyziRXNvVGjq16swvUxZnv8atVu-Ow0tYx0PLzbHYzrfCfiGuVTioNTtNwac_7bxvT7oX_GGu7CZt01G5lUZG-2s3RHneMlXVFbaeRkEfi0fDz34VxwM9WW9o8LG/s320/IMG_3554.JPG" width="238" /></a></div>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-11685244663654624502017-11-22T16:13:00.001+02:002017-11-22T16:19:45.012+02:00Robin Hoodin seikkailuja - The Adventures of Robin Hood<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJo7ayxqHvZaXoEAK5BXHRfTcuI7Hef1TIHaKEHsb46AGdGSY7NpQPeQW_iEF48nq315pcAGKPFKR76jsuL9AScdQbt5uAPFz9VdxX_D8exhNWyl5U7WxfGKY2IPDAY1nWtAlwwhuqGWgq/s1600/robbari1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="764" data-original-width="1015" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJo7ayxqHvZaXoEAK5BXHRfTcuI7Hef1TIHaKEHsb46AGdGSY7NpQPeQW_iEF48nq315pcAGKPFKR76jsuL9AScdQbt5uAPFz9VdxX_D8exhNWyl5U7WxfGKY2IPDAY1nWtAlwwhuqGWgq/s320/robbari1.png" width="320" /></a></div>
Robin Hoodin tarina on kuin luotu tehtäväksi joskus eläviin kuviin. Ei mutta, sehän on tehtykin! Ja aika moneen kertaan ja myös moneen tarpeeseen kunkin aikakauden makua, tyyliä ja kontekstia seuraten.<br />
<br />
Yksi varhaisimmista Robbari-sovityksista televisioon on meidänkin varhaisissa tv-ruuduissamme nähty brittiläinen <i>Robin Hoodin seikkailuja/The Adventures of Robin Hood</i> (1955-60). <i>Robin Hoodin seikkailuja</i> on varsin perinteinen, reima ja rehti aikakautensa seikkailusarja, jossa Robin todellakin ryöstää rikkaita ja auttaa köyhiä ja alistettuja. Aikakauden koodistoon ei mikään muu olisi sopinutkaan, eikä valitussa tyylilajissa ole sinänsä mitään valittamista. Monet syvälliset ja tapettiinsa sidotut versiot kääntyvät nopeasti vanhentuneiksi ja tylsiksi nekin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic5nanNW8Zjg-daCihkdaiJSMgZXdySsehR7tLbsGVj2aeQ0vp6GKhyphenhyphenVQFIGquiUgHRANEPDs6chI3G2buZ2sfqmkdgCVvL8Sx-flI2RKWeliTzaXqROGFsplIE51NL5ZauzkkluJ5BgyZ/s1600/robbari4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="765" data-original-width="1005" height="243" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEic5nanNW8Zjg-daCihkdaiJSMgZXdySsehR7tLbsGVj2aeQ0vp6GKhyphenhyphenVQFIGquiUgHRANEPDs6chI3G2buZ2sfqmkdgCVvL8Sx-flI2RKWeliTzaXqROGFsplIE51NL5ZauzkkluJ5BgyZ/s320/robbari4.png" width="320" /></a></div>
Lähdemateriaalina sarjassa käytettiin alkuperäistarinan klassisia kohtauksia, mutta toki näin pitkään sarjaan pitää kirjoittaa aivan omiaankin. Eletään Richard Leijonamielen hallituskautta 1100-luvulla, jossa aatelismies Locksleyn Robin (<b>Richard Greene</b>) joutuu aikomattaan henkipatoksi, ja hän saa metsässä yhyttämänsä joukkion johtajalta uuden nimen Robin Hood. Joukon alkuperäisen johtajan menehdyttyä, tulee Robinista Sherwoodin metsien iloisten veikkojen johtaja.<br />
<br />
Henkipattojen päävastus sarjassa on tunnetusti Nottinghamin sheriffi (<b>Alan Wheatly</b>), joka alituiseen yrittää vangita Robinin hintaan mihin hyvänsä. Siinä erityisemmin onnistumatta. Vastapoolina on aatelinen Marian-neito (<b>Bernadette O'Farrell</b> kausilla 1. ja 2. ja <b>Patricia Driscoll</b> kausilla 3. ja 4.), joka yrittää aina varoittaa Robinia sheriffin aikeista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHOzrOBwiM9pCuyNqj3aa5pFkV9H2pZ5XLCSoSNC3himUpmh6OTAtB2V55GSrs-yUHyCjLlrjpCiPKjInYaDfzEY_lfBSa_tNIMGonna_PxWawyJdOVGM-Mgs46qyuPpW6hqjxmL8Knxft/s1600/robbari3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="761" data-original-width="1333" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHOzrOBwiM9pCuyNqj3aa5pFkV9H2pZ5XLCSoSNC3himUpmh6OTAtB2V55GSrs-yUHyCjLlrjpCiPKjInYaDfzEY_lfBSa_tNIMGonna_PxWawyJdOVGM-Mgs46qyuPpW6hqjxmL8Knxft/s320/robbari3.png" width="320" /></a></div>
Kaikki tunnetut hahmot ovat mukana Robinin joukossa: ykkössoturi ja oikea käsi Pikku-John (<b>Archie Duncan</b>, jonka korvasi <b>Rufus Cruikshank</b> kymmenessä episodissa Duncanin loukkaannuttua kuvausten aikana), jyhkeä Tuck-munkki (<b>Alexander Gauge</b>) ja Puna-Will (<b>Ronald Howard</b> kaudella 1 ja <b>Paul Eddington</b> kaudella 4).<br />
<br />
Huomattava osa materiaalista kuvattiin Walton Studios'issa, mutta sarja sisältää myös samalla suunnalla kuvattuja ulkokohtauksia. Ensimmäisen ja toisen kauden ohjelmat avaa aina trubaduuri, joka eräällä lailla summaa tulevat tapahtumat parilla riimillä. Melodiana käytettiin englantilaista kansanlaulua <i>Early One Morning</i>, johon istutettiin joka viikko uudet sanat. Lopputekstien alla kuultavan teemalaulun teki <b>Carl Sigman</b>.<br />
<br />
Episodit ovat tiiviitä, alle puolentunnin mustavalkoisia paketteja. Paljon dialogia, rehtiyttä, kiperiä tilanteita, turnajaisia ja miekkojen kalistelua. Eipä nuori poika parempaa viihdettä osaisi vaatia! Viisi kautta, 144 episodia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiX25Kj-RnWGCE7Kr1ZnuTURT9l6DCdtQUYR3YesVOPPAPmHRtx8x4Uk0w5S9sZcpKPf3IU6wmzEbzGx0ARNUo8Uoayw6waHnsaSt0pFG6tTKHNZ6sKWKNVrIzvm8tiWhBrTRa5v4JVwYYl/s1600/robbari5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1080" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiX25Kj-RnWGCE7Kr1ZnuTURT9l6DCdtQUYR3YesVOPPAPmHRtx8x4Uk0w5S9sZcpKPf3IU6wmzEbzGx0ARNUo8Uoayw6waHnsaSt0pFG6tTKHNZ6sKWKNVrIzvm8tiWhBrTRa5v4JVwYYl/s320/robbari5.jpg" width="216" /></a></div>
<blockquote class="tr_bq">
<i>Robin Hood, Robin Hood, Riding through the glen<br />
Robin Hood, Robin Hood, With his band of men<br />
Feared by the bad, Loved by the good<br />
Robin Hood, Robin Hood, Robin Hood</i>
<i><br /></i></blockquote>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>
He called the greatest archers to a tavern on the green<br />
They vowed to help the people of the king<br />
They handled all the trouble on the English country scene<br />
And still found plenty of time to sing</i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-18338772968041570072017-10-13T09:22:00.000+03:002017-10-13T09:46:03.925+03:00Salama-Santeri - The Quick Draw McGraw Show<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9Q2kiDVC_No4lhvz1_tFXe7qxmuBLWNyvpr_DuyPP47lOJn6FP-mXHdlHiXKeZnR_CQHmexz8teb6tSJZld7YNrMOqUyYQBgNui6jSogqnzhLcHgpT-WygALhD_G4Dp4XrpfTeHf_Ltdx/s1600/santsu+1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="761" data-original-width="1015" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9Q2kiDVC_No4lhvz1_tFXe7qxmuBLWNyvpr_DuyPP47lOJn6FP-mXHdlHiXKeZnR_CQHmexz8teb6tSJZld7YNrMOqUyYQBgNui6jSogqnzhLcHgpT-WygALhD_G4Dp4XrpfTeHf_Ltdx/s320/santsu+1.png" width="320" /></a></div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:RelyOnVML/>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--><br />
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:EnableOpenTypeKerning/>
<w:DontFlipMirrorIndents/>
<w:OverrideTableStyleHps/>
</w:Compatibility>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="false"
DefSemiHidden="false" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="375">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="header"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footer"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="index heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of figures"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="envelope return"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="footnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="line number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="page number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote reference"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="endnote text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="table of authorities"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="macro"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="toa heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Bullet 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Number 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Closing"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="List Continue 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Message Header"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Salutation"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Date"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text First Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Note Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Body Text Indent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Block Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Hyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="FollowedHyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Document Map"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Plain Text"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="E-mail Signature"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Top of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Bottom of Form"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal (Web)"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Acronym"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Address"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Cite"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Code"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Definition"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Keyboard"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Preformatted"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Sample"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Typewriter"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="HTML Variable"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Normal Table"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="annotation subject"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="No List"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Outline List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Simple 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Classic 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Colorful 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Columns 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Grid 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 4"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 5"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 7"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table List 8"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table 3D effects 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Contemporary"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Elegant"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Professional"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Subtle 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 2"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Web 3"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Balloon Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Table Theme"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" QFormat="true"
Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" QFormat="true"
Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" QFormat="true"
Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" QFormat="true"
Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" QFormat="true"
Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" QFormat="true"
Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" SemiHidden="true"
UnhideWhenUsed="true" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="41" Name="Plain Table 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="42" Name="Plain Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="43" Name="Plain Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="44" Name="Plain Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="45" Name="Plain Table 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="40" Name="Grid Table Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="Grid Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="Grid Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="Grid Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="Grid Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="Grid Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="Grid Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="Grid Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="Grid Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="Grid Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="Grid Table 7 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46" Name="List Table 1 Light"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51" Name="List Table 6 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52" Name="List Table 7 Colorful"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="46"
Name="List Table 1 Light Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="47" Name="List Table 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="48" Name="List Table 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="49" Name="List Table 4 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="50" Name="List Table 5 Dark Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="51"
Name="List Table 6 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="52"
Name="List Table 7 Colorful Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Mention"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Smart Hyperlink"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Hashtag"/>
<w:LsdException Locked="false" SemiHidden="true" UnhideWhenUsed="true"
Name="Unresolved Mention"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:115%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}
</style>
<![endif]-->
<br />
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;">William Hanna</b> ja <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Joseph Barbera</b> olivat
animaatio-ohjaajia, jotka hallitsivat Amerikan television lauantaiaamujen animaatiotarjontaa
50-luvun lopulta lähtien. Heidän ensimmäinen ohjelmansa oli vuonna 1957 startannut <i>The Ruff And Reddy Show</i> (1957-60). Kumppanusten toinen sarja <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2017/10/huckleberry-hound-huckleberry-hound-show.html" target="_blank"><i>Hakki-koira/TheHuckleberry Hound Show</i></a> (1958-61) oli jo jonkinlainen menestys. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Kolmantena sarjana Hanna & Barbera tuotti ruutuun potpurin nimeltä <i>Salama-Santeri/The Quick Draw McGraw Show</i> (1959-62). Nimihenkilön seikkailujen lisäksi
ohjelmassa oli omat segmenttinsä <i>Pikku Haukulle ja Isä Hauvalle/Augie
Doggie and Doggie Daddy</i> sekä etsiväduo <i>Nuuskulle ja Lörpölle/Snooper and
Blabber</i>. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZ8yAEYl0nlcLRwYraLjp-QNJ7iWhR4NfG8gdd1slvOWN1KljW9GKp7rk4fUb3SKJjE8Q6iJ-OInuvUHEpNZunSl0h-pRlzjLeCYtbopDix2naTzVNr3yeVjWYTs-mwq0wUdeYqPmZHw79/s1600/IMG_2577.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="801" data-original-width="1600" height="160" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZ8yAEYl0nlcLRwYraLjp-QNJ7iWhR4NfG8gdd1slvOWN1KljW9GKp7rk4fUb3SKJjE8Q6iJ-OInuvUHEpNZunSl0h-pRlzjLeCYtbopDix2naTzVNr3yeVjWYTs-mwq0wUdeYqPmZHw79/s320/IMG_2577.JPG" width="320" /></a></div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:RelyOnVML/>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--> <i>Salama-Santerissa</i> keskitytään vanhaan villiin länteen,
jossa kaupungin sheriffinä toimii valkoinen hevonen nimeltä Salama-Santeri. Hän
on sonnustautunut punaiseen lännenhattuun ja siniseen huiviin, sheriffintähteen
sekä asevyöhön. Yhdessä pienen meksikolaisen apulaisensa, sombreropäisen aasi
Baba Looeyn kanssa hän yrittää suojella kaupunkiaan lainsuojattomilta.
Useimmiten Baba joutuu toimimaan sekä kaksikon aivoina että käsinä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Salama-Santeri itse on kyllä hyväntahtoinen, mutta jossakin määrin hidasälyinen
polle, joka onnistuu kömpelyyttään ampumaan omaan jalkaansa tai räjäyttämään
itsensä dynamiittipötköllä. Salama-Santeri saattaa myös pitää halussaan naamaan
ammutuksi tulemisen piiriennätystä, ellei se sitten ole yhä Repe Sorsan
hallussa? Kaikki television Salama-Santeri –jaksot kirjoitti <b>Michael Maltese</b>.
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgruZSOzJUL4fV2hqAbATnqFhhPg-gaMX4ffCW3pQvgH3JCvl94m07s5ACKfEQ-WSa-bCzbuWzhX0skdeFITY91krwjUvoNTSY7iYfb9xpVd7WlMC9758qQS98IG8QXYZvjNlPGh-ovfVI4/s1600/santsu+3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="759" data-original-width="989" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgruZSOzJUL4fV2hqAbATnqFhhPg-gaMX4ffCW3pQvgH3JCvl94m07s5ACKfEQ-WSa-bCzbuWzhX0skdeFITY91krwjUvoNTSY7iYfb9xpVd7WlMC9758qQS98IG8QXYZvjNlPGh-ovfVI4/s320/santsu+3.png" width="320" /></a></div>
Tv-sarjassa Salama-Santeri muuntautuu välillä naamiokasvoiseksi
El Kapong –nimiseksi alter egokseen, joka on eräänlainen Zorro-muunnelma
mustine hattuineen ja viittoineen. <span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;"><i>"Of all the heroes in legend and song, there's none as brave as El
Kabong”</i>. </span>El Kabong yllättää vastustajansa aina roikkuen köydestä,
huutaen <i>"OLAYYYYEEEE!"</i> ja iskien sitten vihulaista kitaralla päähän <i>"KABOOOOOONG!"</i>
-huudon höystämänä . Selvittämättömäksi mysteeriksi jää, mihin köyden toinen
pää on milloinkin kiinnitetty.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Koska <i>Salama-Santeri</i> -tv-sarjaa tehtiin 1950 ja 60-lukujen
taitteessa, on sen esikuva ja viitekehys nimenomaan amerikkalaisessa,
perinteisessä lännenelokuvassa. Tarinoiden aihiot otettiin populaarikulttuurissa ylimalkaan hyvinkin
relevantista ja suositusta western-genrestä, joka oli tuohon aikaan hyvinkin luonteva kehysvalinta myös lasten animaatiosarjalle.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Vaikka Salama-Santeri on hevonen, se kävelee kuitenkin luontevasti kahdella
jalalla kuten Babakin. Käsinä Salama-Santerilla on kaviot (ja peukalot!), mutta
nimensä mukaisesti se käsittelee niillä erityisen liukkaasti asetta. Santeri
itse on piirretty varsin karikatyyrisesti, mutta toisaalta sarjassa on myös
realistisemmin piirrettyjä hevosia. Esimerkiksi
alkuteksteissä Salama-Santeri kiitää ohjastaen hevosten vetämiä postivaunuja.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIgKFaMyyPISMddi1E2Dwa-7gbd31n7_8ttlEw7piMZ0EmPBxroSAQMlNv6fZuGDGb19kds-0cWaPbNSKU_WRTXZIRRHnRiNgdlRCFNqKSRjMtJ1l3qTxkx7OW3A17D8BumRtq6eZhXGAJ/s1600/santsu+2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="753" data-original-width="1009" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIgKFaMyyPISMddi1E2Dwa-7gbd31n7_8ttlEw7piMZ0EmPBxroSAQMlNv6fZuGDGb19kds-0cWaPbNSKU_WRTXZIRRHnRiNgdlRCFNqKSRjMtJ1l3qTxkx7OW3A17D8BumRtq6eZhXGAJ/s320/santsu+2.png" width="320" /></a></div>
Sekä Salama-Santerin että Baban äänet teki <b style="mso-bidi-font-weight: normal;">Daws Butler</b>. Butler oli paljon käytetty
lahjakkuus alallaan. Hänen katalogiinsa kuuluivat kymmenet hahmot, muiden
muassa <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ville Vilunen, Pikku-Haukku, Elmo
Jetson, Hakki-koira, Lätky-leijona, Niksu-kissa, Vallu-gaattori, Tahvo Soranen
ja Jogi-karhu.<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Seitsemässä <i>Salama-Santeri</i> –lyhärissä esiintyy myös
Snuffles-niminen koira, joka vaatii itselleen koirankeksejä. Kyseisissä kekseissä
onkin epäilyttävää potkua, sillä ne saavat Snufflesin halaamaan itseään, kohoamaan ilmaan ja
leijumaan sieltä hiljalleen takaisin maan pinnalle. Tämän käsittelyn jälkeen
Snuffles on täydessä iskussa auttamaan Salama-Santeria roistojen kiinniotossa.
Daws Butler teki myös Snufflesin äänen.<br />
<br />
<i>Nuusku ja Lörppö</i> ovat animaatioperinteitä ajatellen varsin
epätodennäköinen salapoliisikaksikko, koska Nuusku on kissa ja Lörppö on
hiiri. Perinteisesti hauskuus ja jännitys otetaan irti kissojen ja hiirien
vastakkainasettelusta, mutta tässä tapauksessa sellaista kitkaa ei
ole. Nuusku on tosin periaatteessa toimiston pomo, joka käskyttää Lörppöä toimeksiannoissa. Daws Butler teki molempien äänet.<br />
<i><br /></i>
<i>Pikku Haukku ja Isä Hauva</i> muodostavat kotoisen perheduon. Isä Hauva näyttäisi olevan yksinhuoltaja hieman vilkkaalle ja innokkaalle Pikku Haukulle. Pikku Haukku suhtautuu isäukkoonsa kiintymyksellä ja kutsuu tätä toistuvasti <i>"Dear old Dad"</i> -hellimänimellä. Niin sanotun neljännen seinän rikkominen eli puhuminen suoraan kameralle kuuluu Hanna & Barbera -animaatioiden välineistöön, ja sitä myös Isä Hauva harrastaa toistuvasti, kun hän huokuu ylpeyttä pojastaan ja sanoo katsojille: <i>"Dat's my boy who said dat!</i>" <i>"Augie, my son, my son"</i> on Isä Hauvan huokaus silloin, kun Pikku Haukulla kaikki ei olekaan mennyt ihan nappiin. Koirat on luonnosteltu varsin tyylitellyiksi, mutta niiden lähtökohtana on mäyräkoira. Daws Butler teki Pikku Haukun äänen, ja <b>Doug Young</b><b> </b>imitoi <b>Jimmy Duranten</b> ääntä Isä Haukussa.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDeUlTXv0tG2Nu80USt8SWNpDtTIUNnIa874diyIFvw8qTsID1o0Py9xM9I19kXMafLSkAfcNLZ1f4BWns8xaSxoCC6H6XiyYLJzVoTRgrD2Y_D0sq8jamJVYHUudGtxPq6h4mlEBbHxQM/s1600/santsu+4.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="540" data-original-width="720" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDeUlTXv0tG2Nu80USt8SWNpDtTIUNnIa874diyIFvw8qTsID1o0Py9xM9I19kXMafLSkAfcNLZ1f4BWns8xaSxoCC6H6XiyYLJzVoTRgrD2Y_D0sq8jamJVYHUudGtxPq6h4mlEBbHxQM/s320/santsu+4.png" width="320" /></a></div>
<!--[if gte mso 9]><xml>
<o:OfficeDocumentSettings>
<o:RelyOnVML/>
<o:AllowPNG/>
</o:OfficeDocumentSettings>
</xml><![endif]--> <i>Quick Draw McGraw</i> –lehti ilmestyi Dell Comicsin/Gold Keyn
kustantamana 1960-luvun alussa. Tv-sarjan tapaan tarinoissa seikkailivat
Salama-Santeri ja Baba, Pikku Haukku ja Isä Hauva sekä Nuusku ja Lörppö. <i>Retu ja kumppanit</i> –lehti syntyi Suomeen vuonna 1965, kun pari
vuotta ilmestyneet <i>Jetson</i>it ja <i>Kiviset ja Soraset</i> –lehdet yhdistyivät kesken
sesongin uudeksi <i>Retu ja kumppanit</i> –lehdeksi. Tässä uudessa julkaisussa käytettiin <i>Quick Draw McGraw</i> -lehden
materiaalia. Television ja sarjakuvien välillä oli siis selkeä yhteys myös Suomessa. Hyvänä viikkona (esimerkiksi helmikuussa 1963) Suomen TV:n ainoalla kanavalla tuli <i>Salama-Santeri</i>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/10/topi-katti-top-cat.html" target="_blank"><i>Topi-Katti</i></a> sekä <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/03/kiviset-ja-soraset-flintstones.html" target="_blank"><i>Kiviset ja Soraset</i></a>. (Kuten myös <i>Disneyland</i>, <i>Pikkuväen Pätkis</i> sekä <i>Vemmelsääri ja kumppanit</i>).</div>
<br />
<i>Salama-Santeria</i> tuotettiin televisioon kolme kautta, 45 episodia. Sarja oli vuonna
1960 jopa parhaan lastenohjelman <i>Emmy-</i>ehdokkaana, mutta pystin nappasi tuolloin
saman yhtiön <i>Hakki-koira</i>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibAMC776qa-9C3o4D1kopIvJrYQtWGyeDWrECPdxpPzUJGpi5mkveNhVYAsJvbd3EEe4Vve-3MFAbMhACjkYmG47x0zmoPA7LgfnTRnIqhx_y7oWdAsCk-pfPeGOeZYLa-nV3ScIEWNrsy/s1600/Salama-Santeri+3+b.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1203" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEibAMC776qa-9C3o4D1kopIvJrYQtWGyeDWrECPdxpPzUJGpi5mkveNhVYAsJvbd3EEe4Vve-3MFAbMhACjkYmG47x0zmoPA7LgfnTRnIqhx_y7oWdAsCk-pfPeGOeZYLa-nV3ScIEWNrsy/s320/Salama-Santeri+3+b.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
</div>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-77002746063922474222017-10-12T10:22:00.001+03:002017-10-12T10:27:28.055+03:00Ystävämme Higgins - Our Man Higgins<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMskHD-AkkpfASs1l0PfNZpeaOQ-ieQ2z8Tq57qj2fXouQ4HWDykXGVnv22xddVyCnW175VnHJpR0xz2FNHYgunr3yybGCPC8sbNpUGQKjAaWchwjoFOFh1L35Xau9cXlz_hTx-MgmEKJT/s1600/higari3.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="764" data-original-width="1131" height="216" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMskHD-AkkpfASs1l0PfNZpeaOQ-ieQ2z8Tq57qj2fXouQ4HWDykXGVnv22xddVyCnW175VnHJpR0xz2FNHYgunr3yybGCPC8sbNpUGQKjAaWchwjoFOFh1L35Xau9cXlz_hTx-MgmEKJT/s320/higari3.png" width="320" /></a></div>
<br />
Kesällä 1951 kuultiin Amerikan radioissa lyhytikäistä <i>It's Higgins, Sir</i> (1951) -kuunnelmasarjaa. Sarjassa seurattiin komediallisesti brittiläisen ja amerikkalaisen kulttuurin yhteensovittamisen vaikeutta. Sarjan käsikirjoittajan ja ohjaajan <b>Paul Harrisonin</b> harmiksi sen tekeminen lopetettiin muutaman kuukauden jälkeen.<br />
<br />
Harrison pääsi kuitenkin palaamaan ideaansa uudelleen, kun ABC-kanava käynnisti uuden <i>Ystävämme Higgins/Our Man Higgins</i> (1962-63) -sarjan kymmenen vuotta myöhemmin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8N_sK8WaqkoIaOhsky39aLgew-ImBXSoiXt0bw3hxaLr0ERYhz_9gLcWWiRgYBqY4tFTORw_b6TV38O1QT0R3v0QMYzNoGDyGvF2PNHut4Ik7XztEmIZosdqAXRhaOSKwhuJWXOzBLk93/s1600/higari2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="741" data-original-width="983" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8N_sK8WaqkoIaOhsky39aLgew-ImBXSoiXt0bw3hxaLr0ERYhz_9gLcWWiRgYBqY4tFTORw_b6TV38O1QT0R3v0QMYzNoGDyGvF2PNHut4Ik7XztEmIZosdqAXRhaOSKwhuJWXOzBLk93/s320/higari2.png" width="320" /></a></div>
Sarjan perusideassa tuikiamerikkalainen MacRobertsin ydinperhe (isä, äiti ja kolme lasta) saa talouteensa Skotlannista yllätysperinnön, johon osoittautuu kuuluvan myös hovimestari nimeltään Higgins (<b>Stanley Holloway</b>). Sarja sitten seurailee puolen tunnin annoksina tätä molemminpuolista oudoksuntaa: Higgins yrittä totutella Amerikan kotkotuksiin ja tapoihin ja perhe puolestaan Higginsiin sekä tämän Atlantin takaa tuomaan muodollisempaan kulttuuriin. Kyse on siis sitcom'ista ja sen aivan ydinmehusta.<br />
<br />
Aikakauden tapaan vitsit ovat kilttejä ja korrektejakin huolimatta tästä kevyestä tapakoodistoerosta. Myös taustanauru alleviivaa käsikirjoituksen kohokohtia.<br />
<br />
Meillä Suomessa sarjaa nähtiin aika tuoreeltaan keväällä 1963, kun Suomen TV esitti sitä yhden jakson kerran kuussa sunnuntaisin parhaaseen katseluaikaan klo 19. <br />
<br />
Hyvästä lähtökohdastaan ja tunnelmastaan huolimatta <i>Ystävämme Higgins</i> taisi jäädä vastaavien perhe-sitcomien jalkoihin, koska sitä tehtiin vain yksi tuotantokausi. 34 episodia kuitenkin.<br />
<br />
Nimiosan hovimestari Higginsiä näytellyt Stanley Holloway pääsi tyystin erilaiseen rooliin, kun hän vetäisi seuraavana vuonna Alfred P. Doolittlen räsyt yllensä ja loisti <i>My Fair Ladyn</i> elokuvasovituksessa. Tästä roolista hänet ehkä myös parhaiten muistetaan? <i>'With a Little Bit of Luck?'</i><br />
<br />
Perheen isää näytellyt <b>Frank Maxwell</b> oli urallaan paljon käytetty luottomies. Hän teki kymmeniä ja taas kymmeniä vierailurooleja käytännössä lähes kaikkiin "kultaisen aikakauden" tv-sarjoihin, joskaan muita vastaavia vakituisia kiinnityksiä niihin ei sisältynyt. Perheen äitiä esittänyt <b>Audrey Totter</b> oli leimattu ennen tv-uraansa stereotyyppisen B-luokan elokuvien pahan naisen rooliin, joten tällainen perheenemännän pesti oli hänelle varmasti mieluinen?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9VJVEbQTRNbOS3UIMMwW71QIcujPYbI4Mn-yTnq3vKuD-DYXVujm8BnkIe22ECo315wUKfNEUkFCfaD6yF4QzuJR_SJth7tDdQz0oM8Tir4COHjKkIRgwD3oDFsUJAaGPdxija3bhQ8Fs/s1600/higari4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="620" data-original-width="426" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9VJVEbQTRNbOS3UIMMwW71QIcujPYbI4Mn-yTnq3vKuD-DYXVujm8BnkIe22ECo315wUKfNEUkFCfaD6yF4QzuJR_SJth7tDdQz0oM8Tir4COHjKkIRgwD3oDFsUJAaGPdxija3bhQ8Fs/s320/higari4.jpg" width="219" /></a></div>
<br />Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-79094075974869804782017-10-10T12:21:00.003+03:002017-10-13T08:58:06.875+03:00Huckleberry Hound - The Huckleberry Hound Show<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhm2faLmfJCK1zMlVP-Oxwfr008yBJJK1ZiX54kpIBU_AYG4E2hhSobeDnidKA02QpWhx76xwVGaX6kFi5sSV9j_2xot9H_XLxGQZSEQaiy4zwPHFblzNYCiYijrRPOcCRCmBBIr-w9FP2k/s1600/hakki1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="763" data-original-width="993" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhm2faLmfJCK1zMlVP-Oxwfr008yBJJK1ZiX54kpIBU_AYG4E2hhSobeDnidKA02QpWhx76xwVGaX6kFi5sSV9j_2xot9H_XLxGQZSEQaiy4zwPHFblzNYCiYijrRPOcCRCmBBIr-w9FP2k/s320/hakki1.png" width="320" /></a></div>
1960-luvun alkupuolella pyöri Suomen TV:ssä <i>Huckleberry Hound/The Huckleberry Hound Show</i> (1958-61) -piirrossarja alkuillasta puolen tunnin viikottaisena kerta-annoksena. Huckleberry on sininen, kahdella jalalla kävelevä koira, joka puhuu vahvalla Etelävaltioiden aksentilla. Tässä vaiheessa ohjelman nimeä ei "suomennettu", mutta myöhemmin tämä koira toki tunnettiin nimellä Hakki-koira. Kenties nimessä haluttiin käyttää hyväksi tunnetumman <b>Huckleberry Finnin </b>mielikuvaa?<br />
<br />
<i>Huckleberry Hound</i> kuuluu <b>Hanna & Barbera</b> -animaatioperheeseen, joka luotiin Amerikan lauantaiaamujen tarpeisiin. Se oli yhtiön toinen vastaava sarja. Ohjelma koostuu kolmesta segmentistä. Ensimmäisen pääosassa on sarjan nimikkohahmo, Hakki, joka vaihtaa ammattia ja toimenkuvaansa jaksosta toiseen. Toisen osion tähtenä loistaa Jellystonen kansallispuistossa asusteleva Jogi-karhu (Yogi Bear) ja hänen pienikokoinen kumppaninsa Bobo-karhu (Boo Boo Bear) sekä heidän mieliharminsa puistonvartija Smith (Ranger Smith), joka yrittää estää Jogin eväskorien ryöstöaikeet. Kolmannen seitsenminuuttisen keskiössä on takuuvarma kissa vastaan hiiret -osio, jossa päätähtinä kimmeltävät Vekku, Jekku ja Niksu-kissa (Pixie and Dixie And Mr. Jinks).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-W1Z61P7g66rZ6WjFWy_ptDx0goT8A_5eQbpFKI0I1WETWeUMXE0na89oraV9VcvK8fYGxwO8xZH4jueg3DrFcKKXU6CMnJMohjzBkWVTM_E4Xb4HsTVVnHqhi0wbwluXic_oVNbFcPpR/s1600/hakki2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="761" data-original-width="1005" height="242" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-W1Z61P7g66rZ6WjFWy_ptDx0goT8A_5eQbpFKI0I1WETWeUMXE0na89oraV9VcvK8fYGxwO8xZH4jueg3DrFcKKXU6CMnJMohjzBkWVTM_E4Xb4HsTVVnHqhi0wbwluXic_oVNbFcPpR/s320/hakki2.png" width="320" /></a></div>
<br />
Jogi osoittautui lopulta suositummaksi kuin Hakki itse, ja se saikin oman nimikkoshownsa vuonna 1961. Hukki-Hukka (Hokey Wolf) tuotiin tässä vaiheessa emosarjaan Jogin korvaajaksi.<br />
<br />
Sarja tuotettiin nimenomaan television tarpeisiin ja se näkyy ainakin varsin yksinkertaisessa piirrosjäljessä ja konstailemattomissa käsikirjoituksissa. Kunkin osion päähenkilöiden äänet teki ääninäyttelijä <b>Daws Butler</b> monen muun hahmon ohella. Niksu-kissan äänessä hän esimerkiksi imitoi <b>Marlon Brandoa</b> ja Jogin äänessä oli vivahteita näyttelijä <b>Art Carneysta</b>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLSKmlxATSJ0IY_75QgxITRTV1Nyw-heV6T0Unp4pGKxE1kqFeIayH13scnKQj7JJW9GdOM3UrWpdvDKSLoztKLWSwOIZCr2kQu0OampckgtZYNb3sA1otNrlzFXJ5G6TakfldEyGUFDwv/s1600/IMG_2579.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="987" data-original-width="1600" height="197" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLSKmlxATSJ0IY_75QgxITRTV1Nyw-heV6T0Unp4pGKxE1kqFeIayH13scnKQj7JJW9GdOM3UrWpdvDKSLoztKLWSwOIZCr2kQu0OampckgtZYNb3sA1otNrlzFXJ5G6TakfldEyGUFDwv/s320/IMG_2579.JPG" width="320" /></a></div>
<i><br /></i>
<i>Huckleberry Hound</i> -ohjelma oli kahdesti ehdolla parhaan lastenohjelman Emmyn saajaksi, ja sen pystin se nappasikin vuonna 1960. Neljä tuotantokautta, 69 episodia.<br />
<br />
Suomessa ilmestyi hetken aikaa <i>Hakki-koiran</i> nimikkolehti, mutta kun vuonna 1965 lanseerattiin uusi hybridilehti <i>Retu ja kumppanit</i>, alkoi Hakkikin kavereineen viihtyä sen sivuilla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOsb20fQQvWObKD8Epj5oMqGCHn-rSAVPPtKGO5JEQBTu_-mDEW0Gr1cLr3XGQLzjZOyxgdVn8pL3Yp4eLpmmiCGR9TEszJFH7qm6KPY-ffHXa-7YPRrenMIFRfDVVtcVMtKm21b8eJB2T/s1600/IMG_2496.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1169" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOsb20fQQvWObKD8Epj5oMqGCHn-rSAVPPtKGO5JEQBTu_-mDEW0Gr1cLr3XGQLzjZOyxgdVn8pL3Yp4eLpmmiCGR9TEszJFH7qm6KPY-ffHXa-7YPRrenMIFRfDVVtcVMtKm21b8eJB2T/s320/IMG_2496.JPG" width="233" /></a></div>
<br />Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-44964813851685741122017-01-29T13:20:00.002+02:002017-01-29T13:25:31.696+02:00Fargo<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz4pXEeQETjW0qnwhl_fSF6TQEXl8NHjamms98V6iLDkcen-MKPROpV9feEfG4tsdWIm04yQP6ECNcoF9SwYXpxo4fxG10QPB2YqHVN6v2qm-WEPduc6_ftQ0AFDkmFAZOUWQJ5dbHoa5_/s1600/farq1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz4pXEeQETjW0qnwhl_fSF6TQEXl8NHjamms98V6iLDkcen-MKPROpV9feEfG4tsdWIm04yQP6ECNcoF9SwYXpxo4fxG10QPB2YqHVN6v2qm-WEPduc6_ftQ0AFDkmFAZOUWQJ5dbHoa5_/s320/farq1.png" width="320" /></a></div>
<b>Coen</b>in veljekset, <b>Joel</b> ja <b>Ethan</b>, nauttivat jonkinlaista kulttimainetta, ja vaikka kyse on aina sekä maku- että arvostusasioista, niin heistä voinee vähintäin sanoa sen, että he eivät ole urallaan tyytyneet toistamaan samaa sapluunaa. Ellei muutos sitten juuri edusta tätä sapluunaa`?<br />
<br />
Toki heitä on ylistetty myös palkinnoilla, ja niiden yhteydessä usein mainitaan elokuva <i>Fargo</i> (1996). <i>Fargo</i> oli seitsemän Oscarin ehdokas, ja se voitti niistä lopulta kaksi. Kuten tunnettua, sijoittuu <i>Fargo</i> Minnesotan lumisiin maisemiin ja kertoo tositarinan autokauppias Jerry Lundegaardin lennokkaasta ideasta rikastua kidnappaamalla oma vaimonsa. Suunnitelma päättyy fiaskoon ja verilöylyyn. No, huolimatta elokuvan väitteestä tarina ei tietenkään ole tosi.<br />
<br />
Ideaa venytetystä Fargosta on palloteltu ja kokeiltu aiemminkin, mutta vasta <b>Noah Hawley</b> sai siihen järkeä. Ja järkevin idea oli ilman muuta elokuvan tarinan hylkääminen. Hawley on eräällä lailla jättänyt samannimiseen <i>Fargo</i>-sarjaansa (2014-) elokuvan miljöön ja tunnelman, mutta lähtenyt muuten omille teilleen. Yritys on kannattanut, koska sarja ei jäänyt yhteen kauteen, vaan sitä on haluttu syystä saada lisää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_arKFWYLSUqYRH7UgqbCPJdEfvSx-jhTo0oGy4RYXH_jivELMgxLDnsrWxuueeW-aBo_wkcM_W1C1dTsI61VsJkzCsusRL-ijGdFGVOyOpxDLREStBYsHj3ltp0RbnPbGGEbf3DXwqeIf/s1600/farqis2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_arKFWYLSUqYRH7UgqbCPJdEfvSx-jhTo0oGy4RYXH_jivELMgxLDnsrWxuueeW-aBo_wkcM_W1C1dTsI61VsJkzCsusRL-ijGdFGVOyOpxDLREStBYsHj3ltp0RbnPbGGEbf3DXwqeIf/s320/farqis2.jpg" width="320" /></a></div>
Ensimmäinen kausi sijoittu piskuiseen Bemidjin kaupunkiin sekä sen naapuriin Duluthiin. Tapahtumien keskiössä on vakuutusmyyjä Lester Nygaard (<b>Martin Freeman</b>), joka törmää kouluaikaiseen kiusanhenkeensä ja saa kohtaamisen tuoksinassa nenäkulmansa auki. Lester menee sairaalaan paikkauttamaan itsensä ja tulee kertoneeksi tapauksesta vieressä istuvalle ventovieraalle. Mies tiukkaa Lesteriltä, haluaisiko hän päästä kiusaajastaan eroon. Mies on Lorne Malvo (<b>Billy Bob Thornton</b>), mystinen palkkamurhaaja, joka tulkitsee Lesterin kehonkielen tarkoittavan 'kyllä'.<br />
<br />
Malvo laittaa toimeksi, ja myös Lesterin päässä napsahtaa. Kun käsillä on osuvasti vasara, ja vaimo nalkuttaa, päättää Lester iskeä tilaisuuteen kiinni. Myöhemmin hän panikoi ja ottaa yhteyttä Lesteriin, minkä seurauksena on yhä lisää ruumiita.<br />
<br />
Kuolemantapauksia alkaa tutkia hieman hidas, mutta uuttera ja aloitekykyinen varasheriffi Molly Solverson (<b>Allison Tolman</b>), jonka epäilyt kohdistuvat muiden viattomana pitämään Lesteriin. Jutun tutkinnassa Molly tutustuu Duluthin konstaapeli Gus Grimleyyn (<b>Colin Hanks</b>), joka ei tunne oloaan aivan kotoisaksi poliisina. Hän haluaisi isona olla postinjakaja.<br />
<br />
Tämä nelikko klaaraa päärooleissaan kerrassaan nautittavalla tavalla. Sarja ja sen hahmot tasapainottelevat absurdiuden ylilyöntien ja uskottavuuden briljeerauksen välillä täydellisesti. Kun heidän lisäkseen sarja on miehitetty lukuisilla loistavilla sivuhenkilöillä, saa katsoja makeaa silmien täydeltä. <b>Bob Odenkirk </b>(<i><a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2016/02/better-call-saul.html" target="_blank">Better Call Saul</a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2014/10/breaking-bad.html" target="_blank">Breaking Bad</a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/05/ensisilmayksella-how-i-met-your-mother.html" target="_blank">Ensisilmäyksellä</a>, Saturday Night Live</i>) tekee poliisipäällikkö Bill Oswaltin pienillä eleillä, <b>Adam Goldbergin</b> Mr. Numbers ja <b>Russell Harvardin</b> Mr. Wrench muodostavat klassisen maukkaan rikollisduon, joka kesksutelee viittomin. <b>Oliver Plattin</b> (<i><a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/05/viimeista-paivaa-big-c.html" target="_blank">Viimeistä päivää</a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2015/05/bored-to-death.html" target="_blank">Bored to Death</a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2011/12/west-wing-west-wing.html" target="_blank">West Wing</a></i>) esittämä lumihangesta rikastunut liikemies Stavros Milos on varmaa työtä. <b>Glenn Howertonin</b> (<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2015/08/elamaa-philadelphiassa-its-always-sunny.html" target="_blank"><i>Elämää Philadelphiassa</i></a>)kömpelö kiristäjä Don Chump on nappirooli. <b>Keith Carradinen</b> (<i><a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/01/dexter.html" target="_blank">Dexter</a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/03/deadwood.html" target="_blank">Deadwood</a>, Rouva ministeri</i>) näyttelemä Mollyn ontuva isä on takuuvarmaa työtä. Hömelöt FBI-agentit Budge (<b>Keegan-Michael Key</b>) & Pepper (<b>Jordan Peele</b>) ovat aivan huikeita ajoituksessaan ja ilmeissään. Ja niin edelleen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9XiWqS2yj7VbqYrcGCPUSej8etEE0bEeW4ECh7c57-lFBqmmG-yXhVISfDLFz3hZzkzVXgRpqAL1o0qddvRIviwHJLLaahSqK8UXFloyBzWMnsWkb3DMFHyNdWKW0X3tuqfCY0bdfx5Ys/s1600/farqis3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9XiWqS2yj7VbqYrcGCPUSej8etEE0bEeW4ECh7c57-lFBqmmG-yXhVISfDLFz3hZzkzVXgRpqAL1o0qddvRIviwHJLLaahSqK8UXFloyBzWMnsWkb3DMFHyNdWKW0X3tuqfCY0bdfx5Ys/s320/farqis3.jpg" width="320" /></a></div>
<i>Fargon</i> tyylilaji rikosdraama, mutta sitä tehdään koko ajan hienoinen huumori pinnassa eikä rajun purskahteleva väkivaltakaan ole siinä lainkaan vierasta. Häveliääseen tapaan paljas pinta sen sijaan loistaa silmiinpistävästi poissaolollaan, vaikka kuvissa siihenkin olisi mahdollisuus. Vaikka television historiassa on ollut useitakin eksentrisiä pikkukaupunkeja asujamineen, niin kyllä <i>Fargon </i>maailma on aivan omanlaisensa ja nappaava.<br />
<br />
Siksipä sarjaa on jatkettu, vaikka itse tarinaa ei olekaan jatkettu suoraan siitä, minne se ykköskauden jälkeen jäi. Kakkoskaudella siirrytään ajassa vuoteen 1979, ja kolmoskausi puolestaan sijoittuu vuoteen 2010. Emmyjä sarja on voittanut pienen kassillisen ja pari Golden Globe -pystiäkin.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b><span class="character">Lester Nygaard</span></b>:
<i>Aw, heck! </i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-14332490400286977662016-10-04T20:00:00.002+03:002016-10-04T20:15:08.867+03:00Happyish<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrEnMiUpBidJz8YHXfF0uPxhk10dbz7Y0BGmS_ZGBPjM5bQJzUrMORzbQzIZ11Ym0fUau_-K3TqGb5JtpkM8J27cnDyYweQAf0ZYnX5wjEpP0e724OE_I8PrdOnZwbFsu1S7Vyc8pmpgdH/s1600/onnehko1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrEnMiUpBidJz8YHXfF0uPxhk10dbz7Y0BGmS_ZGBPjM5bQJzUrMORzbQzIZ11Ym0fUau_-K3TqGb5JtpkM8J27cnDyYweQAf0ZYnX5wjEpP0e724OE_I8PrdOnZwbFsu1S7Vyc8pmpgdH/s1600/onnehko1.jpg" /></a></div>
Komediasarjat elävät ja voivat hyvin, ja tällä hetkellä niitä tarjotaan laidasta laitaan. Löytyy perinteistä perhesitcomia ja löytyy satiiria tahi mustaa huumoria. Televisio on runsaudensarvi. Todennäköisesti silti ne kaikkein oudoimmat ja kahjoimmat sarjat ovat jääneet tuottajien roskakoriin?<br />
<br />
<i>Happyish </i>(2015) on huiman hyvä sarja, jota on kuitenkin varsin hankala määritellä. Eikä se ehkä määrittelyjä kaipaakaan.<br />
<br />
Sarjan luoja on <b>Shalom Auslander</b>, jonka filmografian <i>Happyish</i> muodostaa käytännössä kokonaan. Toivottavasti asianlaitaan tulee kuitenkin muutos! Auslander on joka tapauksessa sekä tuottanut että kirjoittanut tämän sarjan (alkuperäiseltä nimeltään <i>Pigs in Shit</i>).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTZgQ3xUCSPxRQYpMM2NClsFXIfo5GP5eBp9zwpGwpYZb6XpTPAGqyWxf8zw6ohvvbtUbl0CVR7gfRhBKO5DaQcas6mpi_YDZExGjySzjwjuuR_GOZ36e4G6Aj8AQmvIThyphenhyphenxc3UlBPa2n9/s1600/onnehko+4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTZgQ3xUCSPxRQYpMM2NClsFXIfo5GP5eBp9zwpGwpYZb6XpTPAGqyWxf8zw6ohvvbtUbl0CVR7gfRhBKO5DaQcas6mpi_YDZExGjySzjwjuuR_GOZ36e4G6Aj8AQmvIThyphenhyphenxc3UlBPa2n9/s320/onnehko+4.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<i>Happyish</i>-sarjan pääosassa on Paynen perhe. Nelikymppinen Thom Payne toimii luovana johtajana mainostoimistossa, kun sen johtoon astuvat uuden ajan tuulahduksena häntä parikymmentä vuotta nuoremmat ruotsalaispomot Gottfrid (<b>Nils Lawton</b>) ja Gustaf (<b>Tobias Segal</b>). Kyynisesti ja sarkastisesti maailmaan suhtautuva Thom ei ota sitä hyvin vastaan. Thomia näyttelee kertakaikkisen osuvasti <b>Steve Coogan</b> (<i><a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2013/04/sylkiaiset-spitting-image.html" target="_blank">Sylkiäiset</a>, Kukkona tunkiolla show </i>ja monet muut<i> Alan Partridge </i>kuviot<i>, The trip - matkamiehet Brydon ja Coogan</i> ym.). Coogan on hyvin uskottava epämukavuusalueellaan.<br />
<br />
Alunperin Auslander toivoi rooliin <b>Philip Seymour Hoffmania</b>, joka näyttelikin pilotin. Hoffmanin kuoleman jälkeen sarja kuitenkin hyllytettiin. Tuotantofirma Showtimen pomo piti ideasta kuitenkin niin paljon, että hän käynnisti kehittelytyön uudelleen, ja useitakin isoja nimiä palloteltiin ennen päätymistä Steve Cooganiin.<br />
<br />
Thomin vaimo Lee (<b>Kathryn Hahn</b>) on taiteilija, joka kamppailee tämän taiteilijuuden sekä äidin roolien välillä. Pariskunnalla on yksi lapsi Julius (<b>Sawyer Shipman</b>).<br />
<br />
Mitä onni on? on sarjan iso kysymys. Sitä Thomkin pohtii esittäessään tervejärkisiä kommenttejaan ja kyseenalaistuksiaan katsoessaan maailmaa mainosten, brändäysten ja pintaliitoisten twiittausten läpi. Onko kaikki vaivan arvoista? Thom on aika pettynyt mies. Kun onnea ei voi oikeasti saavuttaa, pitää tyytyä onnenkaltaiseen. Pitää tyytyä siihen, mitä on.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo8SAmz1xwnDymzS_H6xxwyUzv7jg9Cbr7a-ReCiuab1ry25LL1e7NVVrx8qKbjh3EZ9oqZ2scyXsmUX-E52Pn8DTsjtSa1bMtKoFPmNpHuyW33iLADkhbYueAHGUORQ6_Y0rHkS3RcsHm/s1600/onnehko3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo8SAmz1xwnDymzS_H6xxwyUzv7jg9Cbr7a-ReCiuab1ry25LL1e7NVVrx8qKbjh3EZ9oqZ2scyXsmUX-E52Pn8DTsjtSa1bMtKoFPmNpHuyW33iLADkhbYueAHGUORQ6_Y0rHkS3RcsHm/s320/onnehko3.jpg" width="320" /></a></div>
<i>Happyish</i> ei siis ole pelkkää hattaraa, vaan sen monitasoiseen käsikirjoitukseen on kirjoitettu kritiikkiä nykymaailmaa (ja eritoten tietysti mainosten näyttämää maailmaa) kohtaan. Kaikki tämä intoilu viimeisimpien villitysten perään, teknologiauskovaisuus ja touhuaminen sosiaalisessa mediassa. Thom ei asemastaan huolimatta ymmärrä sitä. Käsikirjoituksessa on paljon substanssia. Toinen asia on sitten se, jakaako katsoja tämän käsityksen tekijöiden kanssa vai ei? Ja ymmärtääkö hän, ja ymmärtääkö hän oikein tekijöiden ajatukset?<br />
<br />
Voi siis sanoa (ja olla oikeassa), että näitä pyristeleviä, kyynisiä, maailmantuskaa ja ähkyä ekstintentiaalisesti potevia keski-ikäisiä (miehiä) on jo nähty kyllin. Se ei ole tuoretta <i>an sich</i>. Ei olekaan. Kyse on kuitenkin Thomin syvemmästä persoonasta, ja ensimmäisen kauden edetessä paino hieman siirtyy työelämästä perhe-elämän puolelle. Ja siihen onnen käsitteeseen. Sarja pallottelee myös inhimillisten kipupisteiden kanssa. Lisäksi kyse on aina myös näyttelijöistä. Miten he klaaraavat roolinsa? Ovatko he uskottavasti sisällä siinä, mitä esittävät? Ja, onko heillä rooliin tarvittava karisma?<br />
<br />
Mielestäni Steve Coogan on erinomainen valinta Thomin rooliin. Hänellä on siihen riittävästi katu-uskottavuutta ja ulkopuolisuutta (, mitä tietysti brittiaksenti korostaakin). Lisäksi Kathryn Hahn on aivan suurenmoinen Leen nahkoissa. Sarja on ylipäätään miehitetty erinomaisesti. Esimerkiksi Thomin pitkäaikaista ystävää ja pomoa näyttelee osuvasti <b>Bradley Whitford</b> (<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2011/12/west-wing-west-wing.html" target="_blank"><i>West Wing</i></a>). Sivuroolissa ohjaaja <b>Rob Reiner </b>(<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/06/perhe-on-pahin-all-in-family.html" target="_blank"><i>Perhe on pahin</i></a>) näyttelee - mainosohjaajaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZq9mbOyFjh_BJNTH2BmhxI1xOkl0F4FB_rCG6cpkxfFPsy_Xn59T4hyphenhyphenPK_87JjwkMCYhRsxZ_ON9HcAR5pxZqfgnRYuvRLako_4N9ArTvXA0fhLejjU3vfggr3dW8TJPuvbBUo1-sIRcj/s1600/onnehko2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZq9mbOyFjh_BJNTH2BmhxI1xOkl0F4FB_rCG6cpkxfFPsy_Xn59T4hyphenhyphenPK_87JjwkMCYhRsxZ_ON9HcAR5pxZqfgnRYuvRLako_4N9ArTvXA0fhLejjU3vfggr3dW8TJPuvbBUo1-sIRcj/s320/onnehko2.jpg" width="320" /></a></div>
Koska <i>Happyish</i> ei ole <i>erityise</i>n suoraviivainen mainstreannaurattaja, jakaa se ihmisten mielipiteet. Tai ei se edes jaa; <i>Happyish</i> sai aivan tavattoman vaatimattomat katsojaluvut Amerikassa, joten sen taru loppui yhteen kauteen. Se ei siis onnistunut brändäämään itseään. Vai onnistuiko sittenkin?<br />
<br />
Jaksojen otsikot on nimikoitu omaperäisellä tavalla. Esimerkiksi ykkösepsiodi: "<i>Starring Samuel Beckett, Albert Camus and Dr. Alois Alzheimer</i>" ja nelosepisodi: "<i>Starring Sigmund Freud, Charles Bukowski and Seven Billion Assholes</i>". Ja tätä rataa...<br />
<br />
Yksi sesonki, 10 episodia.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i><br /></i>
<i>"Things have changed, Thom. Thinking is not as important as tweeting."</i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-32098272518028903602016-10-02T13:34:00.000+03:002016-10-02T13:46:56.207+03:00Jesse James - The Legend of Jesse James<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK_t6O5lXFapS4Vx-D8V0WKHz_O-9s3A1BupzXgstTVWwUyUbgQhJpBulojhiUTPByv4vbzemTEmaONv60SapXB89M1jDsO6v95SaLAE8k9lNuU_xNEgC2fn7uJuSxcUW-M1PQ2450lCxL/s1600/jessi1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="239" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK_t6O5lXFapS4Vx-D8V0WKHz_O-9s3A1BupzXgstTVWwUyUbgQhJpBulojhiUTPByv4vbzemTEmaONv60SapXB89M1jDsO6v95SaLAE8k9lNuU_xNEgC2fn7uJuSxcUW-M1PQ2450lCxL/s320/jessi1.png" width="320" /></a></div>
Jos nykyään ihmisten sivistys koostuu erilaisista sisäkkäisistä ja toisiaan hipaisevista kuplista, satunnaisista postauksista, lööpeistä ja wikipedia-sitaateista, eivät asiat aikaisemminkaan olleet juuri paremmin. Erilaiset uskomukset ja kansanviisaudet määrittivät vahvasti elämää. Tieto oli itsessään arvokasta, mutta sitä oli vähemmän ja se oli hankalammin saatavilla.<br />
<br />
Ihmisten maailmankuvaa ja sivistystä väritti ja muokkasi myös populaarkulttuuri, ja populaarikulttuurin kentällä uusi ihmelaite televisio oli isossa asemassa 60-luvulla. Se oli vahva ja merkittävä vaikuttaja vaatimattomallakin tarjonnallaan.<br />
<br />
Heinäkuussa 1966 tehdyn Suomen Gallupin tuloksen mukaan Mainos-TV:n suosituimmat ohjelmat olivat miesten mielestä: <i>'Kuuma kesä', 'Sisarukset', 'Jesse James', 'Me Tammelat'</i> ja '<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/04/vaimoni-on-noita-bewitched.html" target="_blank"><i>Vaimoni on noita'</i></a>. Naisten listan viiden kärki oli: <i>'Kuuma kesä', 'Sisarukset', 'Me Tammelat', 'Jesse James'</i> ja<i> 'Kuka on kuka'</i>.<br />
<br />
Listat näyttävät aika samankaltaisilta, ja huomionarvoista on ilman muuta se, että kumpaankin listaan mahtuu yksi länkkärisarja. Länkkärit olivat tietysti tuohon aikaan jo suosittua peruskauraa ylipäätään myös Suomen televisiossa.<br />
<br />
<i>Jesse James/The Legend of Jesse James</i> (1965-66) -sarja toi pääosassaan ruutuihin siis tuon tunnetun roiston, <b>Jesse Woodson Jamesin</b>. Jesse Jamesista on tehty lukuisia tutkimuksia ja kirjoitettu kasapäin elämänkertoja, ja mikään kovin puhtoinen sankarihahmo hän ei niiden perusteella ole. Ehkä jopa päinvastoin.<br />
<br />
Legendaarinen hänen hahmonsa kuitenkin on, ja tätä legendaa on sitten venytetty niin valkokankaalla kuin televisioruudussakin moneen suuntaan. Tähän sopii tottakai sitatti <b>John Fordin</b> elokuvasta <i>'Mies joka ampui Liberty Valancen</i>': <i>"When the legend becomes fact, print the legend."</i><br />
<br />
Imimme ja opimme siis 1960-luvulla perustietomme Jesse Jameksesta tästä sarjasta. Historiallisesta kannalta ongelma on siinä, että <i>Jesse James</i> -sarja tekee päähenkilöstään jonkinlaisen romantisoidun <i>Robin Hood</i> -hahmon, ja sellaiseksi hän siis jäi katsojien uskomuksissa, jotka muuttuvat aikaa myöten faktaksi. Näin ihmisaivoilla on tapana toimia. Sekä ostaa James-merkkisiä Mattisen Teollisuus Oy:n farmarihousuja (, jotka tosin olivat saanet nimensä jo vuonna 1959 legendaarisen <b>James Deanin</b> mukaan... Toisaalta; James Deania ja tulevaa <i>Jesse James </i>-sarjan tähteä verrattiin myös toisiinsa.).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMydpyAjWFFSnetGZTu_CmHNMjsk-tCXEexIJucUhY76ZfXw3akdvBK67AIIen_SiDQDH0mbtqt73G5BmEO-bm25AKnldzDXRm2wpcVpCWMFP0CJkyFQfzgLZe4KVKzfdcfFKV3ijWn_rR/s1600/jessi3.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMydpyAjWFFSnetGZTu_CmHNMjsk-tCXEexIJucUhY76ZfXw3akdvBK67AIIen_SiDQDH0mbtqt73G5BmEO-bm25AKnldzDXRm2wpcVpCWMFP0CJkyFQfzgLZe4KVKzfdcfFKV3ijWn_rR/s320/jessi3.JPG" width="251" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Sarjassa roistoiksi nostetaan ahneet pankiirit ja pöyhkeät rautatieherrat, joiden valtaa ja mielivaltaa vastaan Jesse James veljineen taistelee heikomman väestön puolella. Nimiroolia näyttelee <b>Christopher Jones</b>, Broadwaylla aloittanut näyttelijä, joka avioitui vuonna 1965 <b>Susan Strasbergin</b> (maineikkaan <i>Actors studion</i> taiteellisen johtajan <b>Lee Strasbergin</b> tytär) kanssa ja siirtyi Hollywoodin aloittamaan <i>Jesse James</i> -tuotantoa. Susan Strasberg myös vieraili yhdessä<i> Jesse Jamesin</i> episodissa.<br />
<br />
Jessen Frank-veljeä näyttelee <b>Allen Case</b>, joka oli näytellyt vierailuroolien lisäksi pääosassa <b>Henry Fondan</b> parina aiemmassa lännensarjassa <i>The Deputy</i> (1959-61). Kolmatta pitkäaikaista kiinnitystä ei televisioon enää seurannut. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMv8ciaQoNCWF9wTWTxIjH8SEZbcnBXKz3EyMyC3zvD2iouPfAmHAPKCcscXYGJvOPHN3CO6hqItcJ22j8Kx2VmguatcHossZKb5X749-RtapKo4dsRd0BYwXqGK3i99XGZNraW5a0_L0W/s1600/jessi2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMv8ciaQoNCWF9wTWTxIjH8SEZbcnBXKz3EyMyC3zvD2iouPfAmHAPKCcscXYGJvOPHN3CO6hqItcJ22j8Kx2VmguatcHossZKb5X749-RtapKo4dsRd0BYwXqGK3i99XGZNraW5a0_L0W/s320/jessi2.png" width="279" /></a></div>
Sarja koostui vajaan puolen tunnin mittaisista mustavalkoisista episodeista ja se oli varsin viihdyttävä. Vaikka tarinat olivat aika standardeja ja simppeleitä, olisi nuori katsoja (ja gallupin mukaan myös varttunutkin!) seurannut sitä pitempäänkin, mutta kotimaassaan se joutui ilmeisesti liian kovaan kilpailuun, kun samaan aikaan tulivat sekä <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2013/04/lucy-show-lucy-show.html" target="_blank"><i>Lucy Show</i></a> että <i>Tohtori Kildare</i>. Molemmat myös meillä toki suosittuja sarjoja. Jesse James oli joka tapauksessa kisan häviäjä, eikä sarjaa sitten tehty yhtä kautta enempää. 34 episodia.<br />
<br />
Sarjan taustalta löytyy kiinnostava nimi: <b>Don Siegel</b>, joka toimi <i>Jesse Jameksen</i> tuottajana, ja hän myös ohjasi sarjaan yhden episodin (<i>'Manhunt'</i>, 1965). Siegelillä on mittava ja menestyksekäs filmiura, josta löytyy kytköksiä myös länkkäreihin.<br />
<br />
Sarjan vierailijalistasta on mukava poimia myös meidän oma <b>Albert Salmemme</b> (brooklyniläissyntyinen suomalaisvanhempien poika, joka myös opiskeli aikoinaan <i>Actors Studiossa </i>ja harmi kyllä kieltäytyi miespääosasta <i>Bussipysäkki-</i>leffassa) tai <b>Kurt Russell</b>, <b>Slim Pickens</b>, <b>George Kennedy</b>, <b>Dennis Hopper</b>, <b>John Carradine</b>, <b>Charles Bronson</b>, <b>John Cassavetes</b>, <b>Jack Elam</b>...<br />
<br />
Alkutekstijakso on tehty staattisin piirroskuvin, joissa vaihtelevat lännenkuvastosta tutut elementit kuten aseet, hevoset, postivaunut, ryöstöt, naamioidut miehet, junat, pankit ja etsintäkuulutukset.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGIRqlRG6x88g7xRedNBWgiL1HRbbU4kwDsL00PtK8N6TsTcbCqivdiwbW9E6ZCK36rISsp6oQMTzGtQu1ihywyq4G8-92mIVHeyLytpYSZMFtaVexdLB1ga1bgQF721zslWCg4s0UU6B3/s1600/jessi5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGIRqlRG6x88g7xRedNBWgiL1HRbbU4kwDsL00PtK8N6TsTcbCqivdiwbW9E6ZCK36rISsp6oQMTzGtQu1ihywyq4G8-92mIVHeyLytpYSZMFtaVexdLB1ga1bgQF721zslWCg4s0UU6B3/s1600/jessi5.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLbremLoA2LgZITIq2LqB_y_jPT0y5euIoQgOXHb0pCT9LylNWaal7WVcwYrjC09Yxv-IT7jaqoppTeSXURT3L30yhyphenhyphenMywq69r4X0z7ZykrMucSSuz4hHyr5lSncc1pRU-zf-2NTRoE42o/s1600/jessi7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="164" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLbremLoA2LgZITIq2LqB_y_jPT0y5euIoQgOXHb0pCT9LylNWaal7WVcwYrjC09Yxv-IT7jaqoppTeSXURT3L30yhyphenhyphenMywq69r4X0z7ZykrMucSSuz4hHyr5lSncc1pRU-zf-2NTRoE42o/s320/jessi7.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<i><br /></i>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Jesse James, Jesse James.</i></blockquote>
<div class="content-text-inner">
<blockquote>
<i>He was cursed with a quick and restless gun. Jesse James!<br />
And he played the game that no man ever won. Jesse James!<br />
But his killin' turned him cold, he grew bitter, he grew bold<br />
And he fought the world with a gold and hungry gun.</i></blockquote>
<br />
<blockquote>
<i>Gold and hungry gun,<br />
Gold and hungry gun,<br />
Blasting flame, a lasting shame,<br />
On the man with a hungry gun.</i></blockquote>
<br />
<blockquote>
<i>Jesse James, Jesse James.</i></blockquote>
</div>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-53728112132657928402016-09-15T19:10:00.001+03:002016-09-15T19:12:35.159+03:00Se sketsishow - The Sketch Show<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKg8hFFf5OrEvbLM9fdJPe20p4K9Rf9UBeQwDoxFDlWZ5atN2pUbKINUn3_1ZiSlTlaKCr8Amy5ZlbcMSzzbGjRWbMLPDViYSBHgbs0nZj9W2KRFnAKEnr-UFHRXGafHKKisSM9fy1iPJg/s1600/luonnos1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="184" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKg8hFFf5OrEvbLM9fdJPe20p4K9Rf9UBeQwDoxFDlWZ5atN2pUbKINUn3_1ZiSlTlaKCr8Amy5ZlbcMSzzbGjRWbMLPDViYSBHgbs0nZj9W2KRFnAKEnr-UFHRXGafHKKisSM9fy1iPJg/s320/luonnos1.jpg" width="320" /></a></div>
Nykyään ei juurikaan tehdä perinteisiä sketsiohjelmia. Ehkä niiden aika on ohi tai ehkä nekin seuraavat omia syklejään, jotka tulevat, menevät pois ja tulevat taas. Tosin koko television konsepti ja tulevaisuus on toki sekin ollut vaakalaudalla jo iät ajat.<br />
<br />
Rehellinen, juoneton sketsishow kuitenkin puolustaa paikkaansa ihmisten viihdyttäjänä. Etenkin hyvintehty sketsishow.<br />
<br />
Kuinka ollakaan, tällainen täydellisen onnistunut tuotos on olemassa, ja kuinka ollakaan - sen nimi on <i>Se sketsishow/The Sketch Show</i> (2001-03).<i> Se sketsishow</i> on brittituotantoa. Siellähän nämä hommat on osattu vuosikymmeniä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFucsJ7DR33k1_Zn0Xw7eqKBfux3NR2jE3wKXYOZddll7TKSW_c7E0raPQIE-0DnRGAVu5x6IlA1gIiTBnRu-yJpgCTCejAouU6uI9Q7T1Mj9muEF12FQv4d7saKhzqLeTJO5fsJxDMFTv/s1600/luonnos2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="177" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFucsJ7DR33k1_Zn0Xw7eqKBfux3NR2jE3wKXYOZddll7TKSW_c7E0raPQIE-0DnRGAVu5x6IlA1gIiTBnRu-yJpgCTCejAouU6uI9Q7T1Mj9muEF12FQv4d7saKhzqLeTJO5fsJxDMFTv/s320/luonnos2.jpg" width="320" /></a></div>
Ohjelman tähtinä on hyvä viisikko: <b>Lee Mack</b>, <b>Ronni Ancona</b>, <b>Jim Tavaré</b>, <b>Karen Taylor</b> ja <b>Tim Vine</b>. Toisella kaudella Ronni Ancona lähti tekemään toista komediasarjaa (imitaatiohuumorisarja <i>Alta lipan</i>), ja tilalle tuli <b>Kitty Flanagan</b>. He suoltavat sarjan jokaisessa episodissa hurjan määrän sopivan lyhyitä sketsejä.<br />
<br />
Sketsit eivät oikeastaan perustu tyypittelyyn eivätkä totisesti hassuihin maskeerauksiin ja vetimiin, vaan ennemminkin arjen teräviin huomioihin. Sketseissä yksinkertaistetaan ja kärjistetään tietysti, välillä mennän absurdiuden puolelle, mutta merkillisen toimiva ja ehdottoman naurattava sarja on (yhä). Kirjoittamisen ja esittämisen taso ei juuri notkahtele tässä runsaudensarvessa.<br />
<br />
Sarjan kirjoittajina on toiminut viitisenkymmentä kirjoittajaa (mukaan lukien muun muassa niin näyttelijät itse kuin muuan <b>Ricky Gervaiskin</b>). Aihealueet poukkoilevat moneen suuntaan, mutta hauskuus yhdistää tätä muutoin epäyhteismitallista sillisalaattia. Kukin näyttelijä tuo sketseihin oman erityisen persoonansa, mutta kukaan ei silti jyrää toisia, vaan antaa tilaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt__G-eEmWtoQ3e1s-G5XuoqdeAd-wZSf02tZ0_MDfcBgARhpVdhTCGb3RTNjr9VkUJ0i-S37QFUl-Wq8_uDH-r5Y4oHOXCkn99dCp7LkRhQOYcYOwZ7JqVsErwwiKKYefu5rhhgPjKvYO/s1600/luonnos4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="184" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt__G-eEmWtoQ3e1s-G5XuoqdeAd-wZSf02tZ0_MDfcBgARhpVdhTCGb3RTNjr9VkUJ0i-S37QFUl-Wq8_uDH-r5Y4oHOXCkn99dCp7LkRhQOYcYOwZ7JqVsErwwiKKYefu5rhhgPjKvYO/s320/luonnos4.jpg" width="320" /></a></div>
Erikoista onkin, että tätä ei koskaan tehty kahta kautta enempää. <i>Se sketsishown</i> ensimmäinen tuotantokausi voitti parhaan komediasarjan BAFTAn, mutta toisen kauden katsojalukujen takia ohjelma lopulta keskeytettiin, ja sen viimeiset jaksot jätettiin näyttämättä. <b>Kelsey Grammer</b> yritti <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/05/frasier.html" target="_blank"><i>Frasierin</i></a> jälkeen tuoda formaatin Amerikkaan (Lee Mack mukana), mutta tätä versiota ei tehty kuin kuusi jaksoa. Adaptaatioita on tehty myös moniin muihin maihin, kuten Italiaan, Indonesiaan, Saksaan ja Kreikkaan.<br />
<br />
Kaksi kautta, 16 episodia.Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-2150784772000772852016-09-13T13:45:00.000+03:002016-09-13T13:45:55.899+03:00Kuuma piiri - The Commish<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjXcmomJp35rL1KLVXACTq0yrsIXt9SBgHpNzswPLtMOMu5rSzwMDS64PWooz73z1AXkaLJXKD-R-mILQiP54eg2hr3feZaNBAwrfHbBEpxfWogmZsss5E3q2temxxUjrIX0t9psq7dicC/s1600/kuumis1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="216" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjXcmomJp35rL1KLVXACTq0yrsIXt9SBgHpNzswPLtMOMu5rSzwMDS64PWooz73z1AXkaLJXKD-R-mILQiP54eg2hr3feZaNBAwrfHbBEpxfWogmZsss5E3q2temxxUjrIX0t9psq7dicC/s320/kuumis1.jpg" width="320" /></a></div>
Jos tuntee <b>Michael Chiklisin</b> vain korruptoituneen poliisin tuimasta muotokuvasta sarjassa <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/06/shield-shield.html" target="_blank"><i>Shield</i></a>, saattaa yllättyä pahan kerran törmätessään erääseen toiseen sarjaan. Pahat kielet kertovat Chiklisin vaimon patistaneen miehensä laihikselle 2000-luvun taitteessa, ja kiloja pudonneenkin kolmattakymmenettä. Salikuurin jälkeen Chiklis oli valmis ottamaan vastaan Vic Mackeyn inhan roolin.<br />
<br />
Tämä tuimisteleva lain molemmin puolin tallusteleva <i>Shieldin</i> äijänköriläs oli aivan toista maata kuin kymmenen vuotta aiemmin työstetty <i>Kuuma piiri/The Commish</i> (1991-96) -sarja, jonka pääroolia Michael Chiklis niin ikään veti.<br />
<br />
Chiklisin hahmo, Tony Scali on entinen Nykin etsivä, mutta sittemmin hieman uneliaampaan New Yorkin osavaltion Eastbridgen pikkukaupunkiin poliisipäälliköksi päätynyt pulska jässikkä. Eräällä lailla Scali on skottilaisen virkaveljensä <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2016/09/ylamaan-kettu-hamish-macbeth.html" target="_blank">Hamish Macbethin</a> sukulaissielu, sillä aseenkäytön ja rautoihinlaiton sijaan hän mieluummin hoitaa tilanteita rauhallisesti, luovasti, ihmisläheisesti, huumorilla ja ilman väkivaltaa. (Itse käytän yhäkin keinokopassani Scalin tapaa taputtaa kiihkeästi rintaansa helikopteri-imitaatiossa...)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYq5ewbQrLj04sDhVSynHEGQfg0j3zED8ZIY_v9YfFA16an5pC4gZsL9rQ5UqdsNx0EyBtNildK1dtkFFnnLUvXQ9J7Exz_vNvCcCEtr43y2nYA_TgtDSKFxXuIfCpqpR0qz9n6d89ePLi/s1600/kuumis2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYq5ewbQrLj04sDhVSynHEGQfg0j3zED8ZIY_v9YfFA16an5pC4gZsL9rQ5UqdsNx0EyBtNildK1dtkFFnnLUvXQ9J7Exz_vNvCcCEtr43y2nYA_TgtDSKFxXuIfCpqpR0qz9n6d89ePLi/s320/kuumis2.jpg" width="320" /></a></div>
Vaikka poliisi on sarjan keskiössä, ei <i>Kuuma piiri </i>ole erityinen vauhdikas jännärisarja, vaan se asettuu ennemminkin draamakomedian kaikenkattavaan ja lopulta määrittelemättömään hetteikköön. Yhtä paljon kuin siinä ratkaistaan rikoksia ja rikkomuksia, käsitellään siinä perhe-elämää ja ihmissuhteita.<br />
<br />
Scalin kotijoukoissa ovat hänen rouvansa Rachel (kertaalleen jopa Golden Globe -pystiehdokkaana tästä sarjasta, hiljattain menehtynyt <b>Theresa Saldana</b>) sekä heidän poikansa David (<b>Kaj-Erik Eriksen</b>, kellarikummajainen sarjassa <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2016/08/kaytavapelia-boston-public.html" target="_blank"><i>Käytäväpeliä</i></a>). Ensimmäisellä kaudella Scalien taloudessa asui myös Rachelin luuseriveli Arnie Metzger (paljon käytetty luonneroolien mies <b>David Paymer</b>). Toisella kaudella perheeseen syntyy Sarah-tytär (<b>Dayna</b> ja <b>Justine Cornborough</b>).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCi0G4zJ0QAyKE0GYvO6RltLDGPmkeXR3e0PWSJdT8y8kz6J2hZppBObqyMMhMO_Jw_x2qMNYcnejczC9XVtCmJn_7ZCxfQiiFbLXrnpHbKlIPvJvk8ASEBPEmZSkj156V9PLiR8LpASl0/s1600/kuumis3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="208" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCi0G4zJ0QAyKE0GYvO6RltLDGPmkeXR3e0PWSJdT8y8kz6J2hZppBObqyMMhMO_Jw_x2qMNYcnejczC9XVtCmJn_7ZCxfQiiFbLXrnpHbKlIPvJvk8ASEBPEmZSkj156V9PLiR8LpASl0/s320/kuumis3.jpg" width="320" /></a></div>
Scalin siipimiehet poliisilaitoksessa vaihtuivat sarjan kuluessa. Heistä tärkeimmät olivat Paulie Pentangeli (<b>John Cygan</b>), joka erotettiin toisen kauden alussa aseettoman miehen ampumisen takia. Neloskaudella Pentangeli kuitenkin palasi kuumaan piriin. Tällä välillä hänet korvasi naispuoleinen poliisi, Cyd Madison (<b>Melinda McGraw</b>), joka lähti johtamaan omaa piiriä Pentangelin palattua asemalle. Univormupukuiset vakiokasvot myös vaihtelevat sarjan jatkumossa. Stan Kelly (<b>Geoffrey Nauffts</b>) oli heistä kenties käytetyin.<br />
<br />
Vierailijoinakin nähtiin muutamia muista sarjoista ja elokuvista tuttuja, kuten <b>Richard Kind</b>, <b>Telly Savalas</b>, <b>Ernest Borgnine</b>, <b>Eric McCormack</b>, <b>Brian Keith</b>, <b>Ray Walston</b>, <b>Titus Welliver</b>, <b>Stella Stevens</b>, <b>Dean Stockwell</b>, <b>George Kennedy</b>, <b>Nancy Allen</b>, <b>Rod Steiger</b> ja <b>Dick Sargent</b>.<br />
<br />
Sarja sinnitteli viisi kautta (92 episodia).Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-77544797917972826772016-09-12T14:40:00.000+03:002016-09-12T14:46:40.049+03:00Ylämaan kettu - Hamish Macbeth<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgao4-XAQZoOQfEVqLBHE4Kb7wVNmj6KxSWuSSAsBFpxnbye9l5uzKJr5zjPIQCOsHd9EGL6RuNNFTGRzpao4eXqyHLsW61-24S43RW2JFH805tmB3DwEeTNuQ0vOlVhhExtLi187Hm2ste/s1600/h%25C3%25A4mis1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="231" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgao4-XAQZoOQfEVqLBHE4Kb7wVNmj6KxSWuSSAsBFpxnbye9l5uzKJr5zjPIQCOsHd9EGL6RuNNFTGRzpao4eXqyHLsW61-24S43RW2JFH805tmB3DwEeTNuQ0vOlVhhExtLi187Hm2ste/s320/h%25C3%25A4mis1.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<b>Robert Carlyle</b> tuli meillä tunnetuksi kovasta roolistaan Albie Kinsellana sarjassa <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/04/fitz-ratkaisee-cracker.html" target="_blank"><i>Fitz ratkaisee</i></a>. <i>Trainspotting</i> paria vuotta myöhemmin paalutti miehen pahojen tyyppien galleriaan. Oikeasti hän on tietysti paljon monipuolisempi näyttelijä. Osa <i>Housut pois</i> -leffassa laajensi näyttelijäkuvaa, kuten teki myös samoihin aikoihin tekeillä ollut <i>Ylämaan kettu/Hamish Macbeth</i> (1995-97).<br />
<br />
Sarja perustuu löyhästi <b>M.C. Beatonin</b> (oik. <b>Marion Cheney</b>) kirjoihin, joita on tähän mennessä ilmetynyt yli kolmekymmentä. Sarjan pää- ja nimihenkilö on poliisi, Hamish Macbeth, joka työskentelee Länsi-Skotlannisa fiktiivisessä Lochdubhin kylässä. Robert Carlyle tyypittelee hänet.<br />
<br />
Macbeth on tyypillinen pikkukylän konstaapeli, joka tulkitsee lakia hieman vapaammin kuin citykollegansa. Hän toisin sanoen suhteuttaa tapaukset kontekstiinsa, oman kylänsä asukkaisiin. Toisinaan hän jopa auttaa kyläläisiä pääsemään pälkähästä. Macbethin mielestä asiat ovat hyvin juuri näin eikä hän toivo asianlaitaan muutoksia. Siitä syystä hän yrittää pitää matalaa profiilia työssään, jotta välttyisi ylennyksiltä ja etenemiseltä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHMc8k5chUzsk2Dnsb3o8C-_1mXj0Qe6dF5TKoApDrnS_U7_7ucYjOpLusLC-sf6yxJKTl2QS98YSXUEbVYlCR_xdWAJI6ac60ef8IX2GDZL1TQhHrT7MgCyLjG1f_MO-c7AvLFbuEhhj3/s1600/h%25C3%25A4mis6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHMc8k5chUzsk2Dnsb3o8C-_1mXj0Qe6dF5TKoApDrnS_U7_7ucYjOpLusLC-sf6yxJKTl2QS98YSXUEbVYlCR_xdWAJI6ac60ef8IX2GDZL1TQhHrT7MgCyLjG1f_MO-c7AvLFbuEhhj3/s320/h%25C3%25A4mis6.jpg" width="320" /></a></div>
Macbethillä on myös henkilökohtainen ongelma. Hän on kahden naisen loukussa, mikä tuo sarjaan jännitettä, mutta myös turhaa hajottamista. Toinen kiinnostuksen kohde on paikallislehden toimittaja Isobel Sutherland (<b>Shirley Henderson</b>) ja toinen pormestarin tytär Alexandra Maclean (<b>Valerie Gogan</b>). Vaaka kääntyy Isobelin puoleen, mutta lemmenmatkalla on mutkia, jolloin Isobel vaihtaa paikkakuntaakin. Alexandran kohtaloksi koituu auto-onnettomuus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGlp2mNENKv349-aRTO6oKv503H4hYJps-gDybuIvvxgpwtUkHswpKCbrs-aQSZuoK_x9if-nhky3SdjAALp4DvLJFFQX2VQBGgV-j4mjhzC97r1q5Sm1cGjenrv79ROm9H1OR1MMTU7Ro/s1600/h%25C3%25A4mis5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="237" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGlp2mNENKv349-aRTO6oKv503H4hYJps-gDybuIvvxgpwtUkHswpKCbrs-aQSZuoK_x9if-nhky3SdjAALp4DvLJFFQX2VQBGgV-j4mjhzC97r1q5Sm1cGjenrv79ROm9H1OR1MMTU7Ro/s320/h%25C3%25A4mis5.jpg" width="320" /></a></div>
Vakiohahmoja ovat myös muun muassa Macbethin kaveri, kylän ensimmäisen tv-vastaanottimen omistanut John "TV John" McIver (<b>Ralph Riach</b>), kauppias Rory Campbell (<b>Brian Pettifer</b>) ja tämän mielitietty Esme Murray (<b>Anne Lacey</b>), kylän lääkäri Dougal "Doc" Brown (<b>Duncan Duff</b>) sekä pubia pitävä pariskunta Agnes ja Barney Meldon (<b>Barbara Rafferty</b> ja <b>Stuart McGugan</b>).<br />
<br />
Varsinaiset Macbethiä työllistävät tapaukset kestävät yleensä vain yhden epsiodin verran, eivätkä ne ole kovin järeitä. Ihmissuhteita kuljetetaan sitten jaksosta ja kaudestakin toiseen. Mikään räväkkä poliisi- tai rikossarja <i>Ylämaan kettu</i> ei siis ole. Pikemminkin pienen kyläyhteisön ylistys. Tosin nämä rakastettavat kyläläiset on kuvattu hieman kärjistäen eksentrisiksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisVntk2ldZ-dL8ZLeqFd6iMwEL1P2FN-ykBPRiaaAL4vkdWC6D7R6SZdrqdRg7MnkbW5UJi61oUu1TUK0zyujKNHrgoXkRr-omxrLZ8lmjgXTVZAjgVzJHvsgvBpvS0lFHT9A7fiABgLKY/s1600/h%25C3%25A4mis4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="233" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisVntk2ldZ-dL8ZLeqFd6iMwEL1P2FN-ykBPRiaaAL4vkdWC6D7R6SZdrqdRg7MnkbW5UJi61oUu1TUK0zyujKNHrgoXkRr-omxrLZ8lmjgXTVZAjgVzJHvsgvBpvS0lFHT9A7fiABgLKY/s320/h%25C3%25A4mis4.jpg" width="320" /></a></div>
Draamaa, äkillisiä kuolemia ja ketkuilua sarja kylläkin sisältää sekä leppoisaa, hyväntahtoista huumoria voimakkaalla skottiaksentilla höystettynä. Robert Carlyle on sarjan dynamo. Olisiko sarjaa syntynyt ja minkälainen ilman häntä?<br />
<br />
<i>Ylämaan kettua</i> tehtiin kolme kautta, yhteensä 20 episodia.Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-52942038280608612432016-09-08T22:13:00.001+03:002016-09-08T22:16:59.269+03:00Helmi - Pearl<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiq1csjYiB-oH-8rPjUYJFxmlKmn4jL6i618FjmOdSWSswKjAY42hZYEVGf13sVSKy23O-3HnyJsI_kpqgdPBqd5Ql-qopWi9Ij1kqvqjLlIlyX7cZr244R3bjqA7MVWjMv07QSCdn-I9hQ/s1600/helmi1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiq1csjYiB-oH-8rPjUYJFxmlKmn4jL6i618FjmOdSWSswKjAY42hZYEVGf13sVSKy23O-3HnyJsI_kpqgdPBqd5Ql-qopWi9Ij1kqvqjLlIlyX7cZr244R3bjqA7MVWjMv07QSCdn-I9hQ/s320/helmi1.png" width="320" /></a></div>
Yhdysvalloissa tehdään tusinoittain tilannekomedioita, jotka painuvat unholaan. Ja useimmiten täydestä syystä. Jos omintakeisuus, terävyys tai karismaattisuus puuttuvat, on se kuoleman suudelma sarjalle. Tai jos se ei erityisemmin naurata...<br />
<br />
<i>Helmi/Pearl </i>(1996-97) on juuri tällainen sarja, joka ei juurikaan poikkea metritavaratuotannosta. Se ei ole erityisen hauska tai omaperäinen, vaan juurikin oman aikakautensa tuote: alleviivattua määrämittaa puskeva laitos. Kommentti - naururaita - kommentti -naururaita.<br />
<br />
Silti. Sarjaa oli aivan pakko katsoa, koska siihen oli castattu mukaan <b>Malcolm McDowell</b>. McDowell tuli tunnetuksi nuorena, omintakeisena miehenä ennen kaikkea <b>Lindsay Andersonin</b> <i>Jos...</i> (1968) -leffasta sekä tietysti <b>Stanley Kubrickin</b> <i>Kellopeliappelsiinista</i> (1971). Mies kohosi ilman muuta idoloidun nuoren epäjumalan asemaan. Sen jälkeen ei niin paljon eikä niin hyvää aina kuulunutkaan, vaikka toki voi hyvällä omallatunnolla sanoa, ettei McDowell totisesti myynyt nahkaansa kalliilla Hollywood-höttöihin. Ehkä olisi kuitenkin pitänyt, jotta oltaisiin vältytty Pikku saapas (<i>Caligula</i>) -tyyppisiltä sekoiluilta? Toki kiinnostaviakin rooleja matkan varrella oli. Vuonna 1996 hän siis joka tapauksessa ilmaantui komedialliseen tv-sarjaan.<br />
<br />
<i>Helmi</i>-sarjan päähenkilö on kuitenkin <b>Rhea Perlman,</b> joka oli urallaan ennen sitä jo voittanut useammankin Emmy-pystin <i>Terveydeksi/Cheers</i>-sarjasta. <i>Helmen</i> perusjuju on siinä, etä se on sijoitettu nuorten opiskelijoiden yliopistomaailmaan, jonne Pearlmanin näyttelemä leskirouva Pearl Caraldo ilmaantuu hieman kypsemmällä iällään ja kokemuksellaan.<br />
<br />
Hän huomaa eräänä päivänä jääneensä elämässään paljosta paitsi ja tulee Malcolm McDowellin näyttelemän professori Stephen Pynchonin luennoille kuuntelemaan viisauksia elämän tarkoituksesta. Professori höykyttää ja nöyryyttää nuoria opiskelijoitaan mennen tullen, mutta (tietysti!) rouva Caraldosta hän saa kovemman vastuksen. He ovatkin sarjassa jatkuvasti napit vastakkain, mihin sarjan huumori pitkälti pohjautuu. Professorin kanta on, että sivistys ei kuulu työväenluokalle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimK7EmIr8jBnl-XX83lKGwbuOj8FwOAQE7EDWihOBki35bLbHwLoBjUwK2eq63s717CgPpk6z3R7UyRoNA7zfhDGQ7Wg65msVIB7Bgz-0SnE9FFRw-3dkhX-g2h9lM-GaF_jwY54V15pY5/s1600/helmi2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimK7EmIr8jBnl-XX83lKGwbuOj8FwOAQE7EDWihOBki35bLbHwLoBjUwK2eq63s717CgPpk6z3R7UyRoNA7zfhDGQ7Wg65msVIB7Bgz-0SnE9FFRw-3dkhX-g2h9lM-GaF_jwY54V15pY5/s320/helmi2.jpg" width="320" /></a></div>
Pearlilla on aikamiespoika Joey (<b>Dash Mihok</b>) kotonaan. Joey ei ole lainkaan mielissään äitinsä päähänpistosta, koska nyt hän menettää aina kätevästi läsnä olevan tyttärensä lapsenvahdin. Myöskään Pearlin käly Annie (<b>Carol Kane</b>) ei suhtaudu koulunkäymiseen positiivisesti, koska pelkää Pearlin snobistuvan liikaa itsensä yläpuolelle.<br />
<br />
Nuorien opiskelijoiden joukossa on mukana pari myöhemminkin uraa tehnyttä. Amy Li -nimistä naista näyttelee <b>Lucy Liu</b>, jolle <i>Helmi</i> taisi olla ensimmäinen vakikiinnitys. Ally McBealin kautta tie urkeni valkokankaillekin (<i>Charlien enkelit, Shanghai Noon, Kill Bill</i> jne.). Viime aikoina Liuta on työllistänyt tohtori Watsonin rooli <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2013/02/holmes-nyc-elementary.html" target="_blank"><i>Holmes NYC</i></a> -sarjassa.<br />
<br />
Toinen hyvin uraa tehnyt opiskelija on tuuheatukkaista Franlin Spivakia näytellyt <b>Kevin Corrigan</b>, jonka filmografia on huomattavan mittava. Muun muassa sitcom <i>Perhe paketissa </i>meni pitkään, ja onpa hän esiintynyt <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2013/01/mentalist-mentalist.html" target="_blank">Mentalist</a>i-sarjassa, jossa myös Malcolm McDowellilla oli pieni mutta oleellinen rooli.<br />
<br />
<i>Helmen</i> vierailijalistakin on osin vaikuttava: <b>Kenny Rogers</b>, <b>Alice Cooper</b>, <b>Bryan Cranston</b>, T<b>ed Danson</b>, <b>Danny DeVito</b>, <b>Seth Green</b>...<br />
<br />
Yhtä kaikki. <i>Helmi</i> ei ollut helmi, vaan sen tuotanto lopetettiin yhden kaudn jälkeen (22 episodia).<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b><span class="character">Professori Pynchon</span></b>:
<i>An intellectual is a person who can listen to "The William Tell Overture" and not think of The Lone Ranger. </i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-15949196468373847732016-08-26T15:12:00.001+03:002016-10-14T13:52:18.825+03:00Kovat koppalakissa - The Thin Blue Line<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6rgT_T8juSJAaxkGlEXudbU9ea4cXaaZ0enNKyGfcqTRmQJ3-hzT_e58wPkaf4ALdnh0QtLWHgyzB1WvJlAmAoTNnXsT0FSM_kVRVuBKyeXKwx92SjOZpBavkJZ9fnmjo5_jQhJ3JLu4z/s1600/thinnis3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6rgT_T8juSJAaxkGlEXudbU9ea4cXaaZ0enNKyGfcqTRmQJ3-hzT_e58wPkaf4ALdnh0QtLWHgyzB1WvJlAmAoTNnXsT0FSM_kVRVuBKyeXKwx92SjOZpBavkJZ9fnmjo5_jQhJ3JLu4z/s320/thinnis3.jpg" width="320" /></a></div>
<b>Rowan Atkinson</b> nousi isoon suosioon viimeistään <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/08/nolojen-tilanteiden-mies-mr-bean.html" target="_blank"><i>Nolojen tilanteiden mies/Mr. Bean</i></a> -hupailuiden myötä. Ja toki aivan ansiosta. <i>Mr. Beanin</i> hahmo on nerokas, ja sitä maltettiin kehittää ja varioida sortumatta loputtomaan ryöstöviljelyyn. (Jota tv-kanavat ovat sittemmin ansiokkaasti harrastaneet...)<br />
<br />
Atkinsonin naama oli kyllä toisaalta tullut brittiläistä komediaa seuraaville tutuksi jo aiemminkin <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/06/ei-yhdeksan-uutiset-not-9-oclock-news.html" target="_blank"><i>Ei yhdeksän uutisista</i></a> sekä tietenkin <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/musta-kyy-blackadder.html" target="_blank"><i>Musta kyy</i></a> -sarjasta. Ne olivat kuitenkin ehkä sekä Suomessa että muualla hieman marginaalisempia asianharrastajien suosikkeja verrattuna <i>Mr. Beaniin</i>, joka teki Rowan Atkinsonista tunnetun nimen keskivertokatsojan sivistyksessä.<br />
<br />
Suosion kääntöpuoli on se, että sen vangiksi voi jäädä. Liekö tämä ollut yksi syy siirtyä seuraavaksi <i>Kovat koppalakissa/The Thin Blue Line</i> (1995-96) -sarjan pariin? Sarjan on luonut ja käsikirjoittanut Atkinsonin kanssa jo aiemminkin yhteistyötä tehnyt kirjailija <b>Ben Elton</b>.<br />
<br />
Jos Mr. Bean oli satunnaisia ääntelyitään lukuunottamatta selkeästi mykkäfilmien sankareiden perillinen, niin <i>Kovat koppalakissa</i> Rowan Atkinson pääsee näyttelemään myös äänellään. Eikä sovikaan unohtaa, että Atkinson on erittäin hyvä ääninäyttelijä. Hän artikuloi selkeästi ja ilmeikkäästi ja pääsee tässä sarjassa käyttämään tätä kykyään täydeltä laidalta. Epäilemättä myös omaksi nautinnokseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGZv6OeNceGVbkc93x4MfdzDexx64mKeD7UKcZibdc8y0Uqmts9DNsBuMUxcSlfKdPKGYydw1v1bcYtEK29ZvykxOzup68g5-qBgvJnSRDe4n9_EaXgVsz1YCsvIkVn_TmOrp3nI2rBsh-/s1600/thinnis4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGZv6OeNceGVbkc93x4MfdzDexx64mKeD7UKcZibdc8y0Uqmts9DNsBuMUxcSlfKdPKGYydw1v1bcYtEK29ZvykxOzup68g5-qBgvJnSRDe4n9_EaXgVsz1YCsvIkVn_TmOrp3nI2rBsh-/s320/thinnis4.jpg" width="320" /></a></div>
Sarja sijoittuu fiktiiviseen Gasforthin kaupunkiin Lontoon lähelle ja siellä sen poliisiasemalle. Univormupukuisia poliiseja johtaa vanhanajan poliisityöhön uskova tarkastaja Raymond C. Fowler, jota roolia Atkinson työstää tässä sarjassa. Fowler on työlleen omistautunut poliisi, hieman vakaa ja yksitotinen, kuitenkin. Sosiaalisesti hän on hieman kömpelö tajuamaan tilanteita - tai pitkäaikaista tyttöystäväänsäkään. Vapaa-ajalla Fowler harrastaa näyttelemistä ja pienoismallien rakentelua.<br />
<br />
Fowlerin tyttöystävä on kersantti Patricia Dawkins (<b>Serena Evans</b>), joka hoitaa usein asemalla vastaanottotiskihommia. Hän jaksaa sinnitellä Fowlerin kanssa, vaikka kaipaisi hieman enemmän vipinää vällyjen alle. Aseman karikatyyrimäisin poliisi on konstaapeli Kevin Goody (<b>James Dreyfus</b>), jonka mielestä univormu on hienointa poliisivoimissa. Goody ei ole erityinen järjen jättiläinen, vaan on useimmiten hukassa; hyväntuulinen tosin.<br />
<br />
Univormupukuisista poliiseista tärkeä on myös järjen ääntä ja jalat maassa -meininkiä edustava konstaapeli Maggie Habib (<b>Mina Anwar</b>). Habib pystyy samalla sekä älyllistämään asiat että koheltamaan itse. Fowleriin Habib suhtautuu kunnioittavasti, mutta saattaa samalla hieman hymähdellä tämän vanhanaikaisille metodeille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT46GvXmbst_KaV7hyiYBSPDjnRtb1WGnz5DwryGy3A5OTOS2DiY-Rh3vPiXzP2ArsxdHvVpqPHRbQtGM1J3ziLlFCgDF1esFLFR4or_qLzDsJQXatd6fBGYAQWHE3wI4LmVgf-rd0rd7v/s1600/thinnis5.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="245" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgT46GvXmbst_KaV7hyiYBSPDjnRtb1WGnz5DwryGy3A5OTOS2DiY-Rh3vPiXzP2ArsxdHvVpqPHRbQtGM1J3ziLlFCgDF1esFLFR4or_qLzDsJQXatd6fBGYAQWHE3wI4LmVgf-rd0rd7v/s320/thinnis5.png" width="320" /></a></div>
Fowlerin arkkivihollinen on lain samalta puolelta: siviilipukuisten etsivien nokkamies, tarkastaja Derek Grim, jota pitkänlinjan mies <b>David Haig</b> tyypittelee hieman alleviivaten mutta sarjaan oivallisesti sopien. Nämä kaksi miestä nokittavat ja nälvivät toisiaan siinä määrin, että rikosten selvittelykin tuntuu jäävän toissijaiseksi.<br />
<br />
Mitään kovin rajuja rikoksia sarjassa ei selvitetä, ja suurin osa toiminnasta (tai dialogeista) tapahtuu poliisiaseman suojissa. Kovat koppalakissa pohjaa huumorinsa siis aika paljon verbaliikkaan. Vaikka katsojat siitä pitivätkin, niin kriitikot nyrpistelivät nokkaansa eikä sekään ole ihme. Sarja oli jo valmistumisvaiheessaan hieman vanhahtava tai ainakin perinteeseen tukeutuva. Atkinson takia sitä kuitenkin katsoi mielikseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5wHntRDYdQjZJPXFKtbyE8LywkpFMgpBR9olHGKi1Y3Zxztjy6D8KOGLaP9wdm4nm4eDNN_UWbtOxju32rLLenxS5IBj8TcAGoE3Rbe85C9j-YRTu9r1Irzwos8eJErM9l80JX2xKDnXO/s1600/thinnis6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi5wHntRDYdQjZJPXFKtbyE8LywkpFMgpBR9olHGKi1Y3Zxztjy6D8KOGLaP9wdm4nm4eDNN_UWbtOxju32rLLenxS5IBj8TcAGoE3Rbe85C9j-YRTu9r1Irzwos8eJErM9l80JX2xKDnXO/s320/thinnis6.jpg" width="320" /></a></div>
Vain kaksi kautta ja 14 episodia.<br />
<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Fowler</b>: <i>The problem with old copper tricks, Constable Boyle, is that old coppers know 'em.</i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-7585090182513306102016-08-23T10:18:00.000+03:002016-08-23T10:28:00.551+03:00Käytäväpeliä - Boston Public<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB0LqCveMtBD3DxeuePJd0B37haavI_Il9kyazMWrXgMJewlCdcFA9SC2ATA4TEgj0kFQOqNeSeo3GoquYatEA-jDOZBNnC43GObltoCeaA4ss9S6nL9uZezUTFzaWy54tmULrkoAmGDwh/s1600/pb1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB0LqCveMtBD3DxeuePJd0B37haavI_Il9kyazMWrXgMJewlCdcFA9SC2ATA4TEgj0kFQOqNeSeo3GoquYatEA-jDOZBNnC43GObltoCeaA4ss9S6nL9uZezUTFzaWy54tmULrkoAmGDwh/s320/pb1.png" width="320" /></a></div>
Ohjelman elinkaaren ratkaisee yleisö. Ehkä toisinaan myös tuotantoyhtiö, mutta kyllä se kuuntelee tuolloin yleisön ääntä. Joskus ohjelman kohtalon voi ratkaista myös ohjelmaa esittävä yhtiö. Tai ainakin tuntuu toisinaan aika käsittämättömältä, kun jokin kelpo ohjelmakin lähetetään eetteriin puolen yön tuolla puolen, kun kausia pätkitään tai kun episodeja esitetään epäjärjestyksessä.<br />
<br />
Ehkä tämä kaikki on nykyteknologian myötä taakse jäänyttä elämää?<br />
<br />
Maikkari näytti meillä 2000-luvun alussa sarjaa nimeltään <i>Käytäväpeliä/Boston Public</i> (2000-04). Sarjan suomenkielinen nimi on aika onneton, mutta kyse on koulumaailmaan sijoittuvasta draamakomediasta. ("Koulussa on käytävä!" "Niin mutta on siellä myös seinät ja katto...")<br />
<br />
<i>Käytäväpelin</i> takapiruna toimi <b>David E. Kelley</b>, aiemmista (ja myöhemmistäkin) menestyssarjoistaan tunnettu tekijänimi (<i>Rooman sheriffi, Chicagon lääkärit, Ally McBeal, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/oikeus-ja-kohtuus-practice.html" target="_blank">Oikeus ja kohtuus</a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/boston-legal.html" target="_blank">Boston Legal</a>, Harryn laki, Luovat hullut </i>jne.).<br />
<br />
Alkukielisen nimensä mukaisesti tämäkin sarja sijoittuu Bostoniin, Winslow High School -nimiseen opinahjoon. Sarjan päärooleja vetävät aikuiset, lähinnä opettajat, mutta myös muutaman opiskelijan elämää seurataan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWuM22S9B_jVxAOdtaIzR2g4nm1OphYmmF747T5hptjjK8QGDOz4XBB3wY3aNbHPnqOhFIJzIcrh867dfgBijMTzsNnoYXxmrqg6Q7M8Q3KqBawd7__JjpY2cgYzuZONuXrhlz_cAES2ez/s1600/pb2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWuM22S9B_jVxAOdtaIzR2g4nm1OphYmmF747T5hptjjK8QGDOz4XBB3wY3aNbHPnqOhFIJzIcrh867dfgBijMTzsNnoYXxmrqg6Q7M8Q3KqBawd7__JjpY2cgYzuZONuXrhlz_cAES2ez/s320/pb2.jpg" width="280" /></a></div>
Winslow High Schoolin johdossa on rehtori Steven Harper (<b>Chi McBride</b>), joka joutuu sekä esittämään että olemaan kova, koska hän kamppailee monien paineiden ja odotusten ristitulessa. Pohjimmiltaan Harper on kuitenkin rehti, oikeudenmukainen ja hyväsydäminen. Kuinkas muutenkaan.<br />
<br />
Apulaisrehtorina Harperilla on Scott Guber (<b>Anthony Heald</b>), jonka toimenkuvaan kuuluu olla kurinpitäjänä sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Guberin haaveena on päästä rehtoriksi rehtorin paikalle, mutta Harperin ja hänen välillään vallitsee kyllä hyvä työtoveruus.<br />
<br />
Opettajakunta koki esityskausien kuluessa hieman muutoksia. Alkupään kahdella kaudella yhteiskuntaopin maikka Lauren Davis (<b>Jessalyn Gilsig</b>) sai paljon ruutuaikaa. Samoin talon coolein ope Harry Senate (<b>Nicky Katt</b>). jonka luokkahuone on nimeltään Tyrmä (the Dungeon). Harry saa ryhmäänsä hankalimmat oppilaat ja hän käyttää välilllä hieman epäortodoksisia keinoja.<br />
<br />
Toinen yhteiskuntaopin maikka. Maria Hendricks (<b>Loretta Devine</b>) saa pitää työnsä koko sarjan ajan, vaikka hän kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja joutuu napsimaan pillereitä kestääkseen stressiä. Hissanmaikka Harvey Lipschultz (<b>Fyvush Finkel</b>) on vanhemmanpuoleinen herrasmies, jolla kuitenkin älli pelaa omintakeisesti. Marilyn Sudor (<b>Sharon Leal</b>) toimii englannin ja musiikin maikkana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrdM5xFFr8T-zdNnA-yOdepudrCauhdCvz9UOGVhKDj3b3w-gMgbTVh7zBEJu8CvZ2kIMhRVs0Au9ny1VUjVCrvmcqihI6E7KZfPfC0pIf-Dcy9S_FBa3j0AWYIDLhSuzsmP6Ddj0pvRES/s1600/pb3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrdM5xFFr8T-zdNnA-yOdepudrCauhdCvz9UOGVhKDj3b3w-gMgbTVh7zBEJu8CvZ2kIMhRVs0Au9ny1VUjVCrvmcqihI6E7KZfPfC0pIf-Dcy9S_FBa3j0AWYIDLhSuzsmP6Ddj0pvRES/s320/pb3.jpg" width="272" /></a></div>
Elämä Winslow High Schoolissa poikkeaa aika lailla kotoisesta meiningistä, vaikka välimatkaa on epäilemättä kuluneiden vuosien myötä otettukin kiinni. Toisaalta, sarjan lähtökohta ei ole alkuunkaan realistinen dokumentointi, vaan mahdollisimman hätkähdyttävän draaman luominen. Huumoria unohtamatta. Aiheet annostellaan laajalla skaalalla rintaliiviprotestista käytävätappeluun, murhaepäilyistä lakihaasteisiin ja sopimattomasta koskettelusta sydänkohtauksiin. Yli kymmenen episodin ajan seurataan kellariin lukitun Jeremyn (<b>Kaj-Erik Eriksen</b>, <i>Kuuma piiri</i>) päälleliimattua tarinaa.<br />
<br />
Koska tekijä on David E. Kelley, tapahtuu sarjauniversumissa myös pieniä ristiinkytkentöjä lakisarjojen <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/oikeus-ja-kohtuus-practice.html" target="_blank"><i>Oikeus ja kohtuus</i></a> sekä <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/boston-legal.html" target="_blank"><i>Boston Legal</i></a> kesken. <i>Boston Public</i> kesti neljä sesonkia ja tuotti tuloksena 81 episodia.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b><span class="character">Steven Harper</span></b>:<i>
Whenever you don't know what to do, choose the hardest thing, because nine times out of ten, that's the right thing to do. </i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-41020081208818683422016-08-13T19:19:00.001+03:002016-08-18T21:35:10.314+03:00Yövahti - The Night Manager<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnMnPRLVlZWO0k2lyxNATz122Xd1gGAzjv0lFB3jT0hrjwCz3dZIGep81e17k_y0bCaNU8um7aODW0G4MYdgLKqUdAwXHIjNJw1A7JHiZPa32llJQH0FuYbcS6r8hvVuskuoh0hFGM2dDj/s1600/naittis1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnMnPRLVlZWO0k2lyxNATz122Xd1gGAzjv0lFB3jT0hrjwCz3dZIGep81e17k_y0bCaNU8um7aODW0G4MYdgLKqUdAwXHIjNJw1A7JHiZPa32llJQH0FuYbcS6r8hvVuskuoh0hFGM2dDj/s320/naittis1.png" width="320" /></a></div>
<br />
<b>John le Carré</b> on brittiläinen jännärikirjailija, jonka teosten arvostetuimmassa keskiössä ovat vakoojaromaanit. Le Carréa on myös filmatisoitu usein. Muutama vuosi sitten tehtyä <i>Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja</i> (<span lang="en"><i>Tinker Tailor Soldier Spy</i>, 2011) -leffaa pidettiin melkoisen onnistuneena useassa arviossa.</span><br />
<br />
<span lang="en">Hänen romaaninsa <i>Yön pakolainen</i> (</span><i>The Night Manager</i>, 1993) ilmestyi jo parikymmentä vuotta sitten, ja siitä on tiemmä suunniteltu elokuvaa pariinkin otteeseen. Yleensä elokuvatekijät onnistuvat kyllä torsoamaan tarinan pariin tuntiin, mutta tästä kirjasta sitä ei saatu aikaiseksi.<br />
<br />
Mutta <i>Yövahti/The Night Manager</i> (2016) -niminen minisarja syntyi kuitenkin myöhemmin. Käsikirjoitus on laitettu John le Carrén ja <b>David Farrin</b> nimiin ja koko höskän on ohjannut tanskalaissyntyinen <b>Susanne Bier</b>. Bier ja koko tiimi onkin tehnyt hyvännäköistä jälkeä alkaen tyylikkäästä alkutekstijaksosta, jota <b>Victor Reyesin</b> tunnari tukee täydellisesti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR5X01WlA202HET-D0B08In2qq61IouWUkaZ-0HuRlHBPagZbcNCZLt9jTenj01qwxLpv4pmH22JbGWZ42QD0JRqjB1t4v-op5r3HUdIhs9zvWgV-9GOsXooAnLYwfeznr51fmAXGqZDsH/s1600/naittis2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR5X01WlA202HET-D0B08In2qq61IouWUkaZ-0HuRlHBPagZbcNCZLt9jTenj01qwxLpv4pmH22JbGWZ42QD0JRqjB1t4v-op5r3HUdIhs9zvWgV-9GOsXooAnLYwfeznr51fmAXGqZDsH/s320/naittis2.jpg" width="320" /></a></div>
Alkuperäinen romaani on jouduttu adaptoimaan nykyaikaan, ja nykyteknologia onkin isossa roolissa tässä asekauppiaan tarinassa. Sarja on perimmältään kahden voimamiehen välinen mittelö. Toisella puolella on Jonathan Pine, jota <b>Tom Hiddleston</b> (<i>Thor</i>-leffat, <i>Ontto kruunu</i>) tyypittelee kerrassaan verrattomasti. Hän on entinen brittisotilas, joka nyttemmin työskentelee hotellin yövastaavana. Vastapuolella on sitten täydellisen moraalittomaksi puleerattu bisnesmies Richard Roper, jonka nahkoissa mainio<b> Hugh Laurie</b> (<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/kylla-jeeves-hoitaa-jeeves-and-wooster.html" target="_blank"><i>Kyllä Jeeves hoitaa</i></a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/musta-kyy-blackadder.html" target="_blank"><i>Musta kyy</i></a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/02/house-house-md.html" target="_blank"><i>House</i></a>) näyttää viihtyvän koko rahan edestä.<br />
<br />
Miesten kohtalo on kietoutunut jo muutama vuosi aiemmin löyhästi yhteen, kun he tapaavat sarjan nykyajassa myöhemmin luksushotellissa Alpeilla. Brittien tiedustelu on Roperin jäljillä tai ainakin hänen jäljillään on koko sarjan keston ajan raskaana tallusteleva Angela Burr, jonka hahmon ilmeikkän luonteva Olivia Colman (<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2013/10/broadchurch.html" target="_blank"><i>Broadchurch</i></a>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/08/olympiaseikkailu-twenty-twelve.html" target="_blank"><i>Olympiaseikkailu</i></a>) tekee täydellä taidolla.<br />
<br />
Jonathan luikertelee Roperin suosioon pelastamalla tämän pojan ryöstäjien kynsistä, ja hän alkaa vähitellen kasvattaa katu-uskottavuuttaan Roperin silmissä ylimalkaan. Toki epäilyjä on loppuun saakka. Erityisesti Roperin oikea käsi, Lance Corkoran (<b>Tom Hollander</b>) suhtautuu pisteliään epäluuloisesti Jonathaniin. Lisämutkia matkaan tulee, kun Jonathan ja Roperin tyttöystävä Jed Marshall (<b>Elizabeth Debicki</b>) ihastuvat toisiinsa.<br />
<br />
Tarinaa kuljetellaan komeasti ympäri Eurooppaa, ja se päätyy lopulta aloituspisteeseensä, Egyptiin, jossa ratkaiseva näytös näytellään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzoJAZplre7yIE3vXJUpvpeJb76SxI_Pf81DwZHLaGztpQTaS_mbBoae3CR6cGbIomRif3jMJLjTX1qaTkyOrLhJECS9rQwy1FBhs-c4kY_qWZWbJPYgjR6RLH4nbcM0i35W4N98o8NX1g/s1600/naittis3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="212" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzoJAZplre7yIE3vXJUpvpeJb76SxI_Pf81DwZHLaGztpQTaS_mbBoae3CR6cGbIomRif3jMJLjTX1qaTkyOrLhJECS9rQwy1FBhs-c4kY_qWZWbJPYgjR6RLH4nbcM0i35W4N98o8NX1g/s320/naittis3.jpg" width="320" /></a></div>
Ulkoisesti sarja onkin kyllin upeaa työtä, jotta vältytään halpatuotannon valjulta maulta. Itse tarina, dialogit ja sarjan hahmot ovat kuitenkin aika kapoisia. Ne on tehty sarjakuvamaisesti tyypitellen ja tyylitellen, eikä tältä osin tyylilajin tuntevalle ole yllätyksiä juuri tarjolla. <i>Yövahti</i> tarjoaa puhdasta eskapismia ja seikkailua vailla yhtään mitään syvempää aspektia. Ja kukapa sitä tällaisessa formaatissa kaipaisikaan! Sarja on hyvin kalkuloitu täsmätuote.<br />
<br />
Jotakin sarjan onnistumisasteesta kertoo pelkästään sekin, että pääkolmikosta oli kukin Emmy-ehdokkaana, kuten olivat myös ohjaaja ja käsikirjoittaja.<br />
<br />
Kyse on niin sanotusta mini-sarjasta, jota tehtiin kuusi episodia. Kotoinen Maikkarimme kuitenkin näytti tämän kokonaisuuden kahdeksassa jaksossa johtuen mainoskatkojen pidentämästä ohjelma-ajasta...Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-26120351539276855462016-06-15T22:37:00.001+03:002019-12-19T22:40:42.752+02:00Silicon Valley<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMt1ZFheRmQtq-2ZFGhPV04TjJePOnG6K6ClsRN2GOf0xEcs0Mzn8-2PA4dXEkT14QTxbOi__mVXPcB8RC484cG_isyOH5QDW3IkbMHdp0cwaBZ-Hb9pGgz2D9eBEui4Erbx9HM99Voxqt/s1600/silli1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMt1ZFheRmQtq-2ZFGhPV04TjJePOnG6K6ClsRN2GOf0xEcs0Mzn8-2PA4dXEkT14QTxbOi__mVXPcB8RC484cG_isyOH5QDW3IkbMHdp0cwaBZ-Hb9pGgz2D9eBEui4Erbx9HM99Voxqt/s320/silli1.jpg" width="320" /></a></div>
<i>Silicon Valley</i> (2014-) on hyvä esimerkki modernista sitcom-sarjasta. Se kietoutuu jonkin ajan merkin ympärille, joukko aikuisia nuoria pulisee niitä näitä, haahuillaan ja harotaan eri suuntiin, tuskaillaan ja pähkäillään ja rentoudutaan, buddy-meininkiä riittää, mutta naururaita ei alleviivaa oikeaa kohtaa nauraa.<br />
<br />
<i>Silicon Valleyn</i> tapauksessa kyse on ajankohtaistakin ajankohtaisemmasta digimaailmasta ja sen immateriaalisista oikeuksista. Siinä <i>Silicon Valley</i> on <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2016/03/mr-robot.html" target="_blank"><i>Mr. Robotin</i></a> sukulaissarja, että se on juuri nyt pulssilla, mutta sen kuvaama maailma muuttuu koko ajan; tämänpäivän trendiharja on huomenna eilinen. Digimaailma on yhtä raadollinen kuin reaalimaailmakin. Jollei raadollisempikin?<br />
<i><br /></i>
<i>Silicon Valley</i> asettuu myös oudolla tavalla <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2014/10/the-wedding-band-wedding-band.html" target="_blank"><i>The Wedding Bandin</i></a> sisarussarjaksi. Kummassakaan ei ole oikein yhtäkään karismaattista näyttelijää, mutta combona he toimivat kyllä. Tosin <i>Silicon Valleyn</i> tapauksessa tällainen ulkoisen loiston puute ja nahjusmainen nörttiys on tietysti aiheeseen istuva hyve jo itsessään.<br />
<br />
Mutta jos ollaan ihan tarkkoja, niin <i>Silicon Valley</i> ei todellakaan ole vain slice of life, se ei tyydy passiivisesti tallentamaan arkista elämää, vaan sillä on selkeä agenda, jonka kärki on virtuaalisen maailman kaikkinaisen tärkeilevässä naurettavuudessa. <i>Silicon Valley</i> keskustelee ja kommentoi syvällä aiheensa juuristossa. Tekijöiltä löytyy tähän riittävästi substanssia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhexrDAABfEWl3gzJM2Ykwf489JDGLHUYnhQioieDLPKdvgu6eX2CEqEIp4ZhWq2mfzm6BQu1cTN8vq1CiZGI6cUVzAgQMxSnV5RmqFMj0kV6jcA8DY5QaHP82DGbY1kig8DemBkBJFhp3o/s1600/silli2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="168" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhexrDAABfEWl3gzJM2Ykwf489JDGLHUYnhQioieDLPKdvgu6eX2CEqEIp4ZhWq2mfzm6BQu1cTN8vq1CiZGI6cUVzAgQMxSnV5RmqFMj0kV6jcA8DY5QaHP82DGbY1kig8DemBkBJFhp3o/s320/silli2.jpg" width="320" /></a></div>
Sarjan pääkoplassa häärivät ohjelmoija Richard Hendricks (<b>Thomas Middleditch</b>), joka työskentelee sarjan alkaessa <i>Hooli</i>-nimisessä isossa internetfirmassa. Richard tulee synnyttäneeksi <i>Pied Piper </i>-nimisen appsin. Richard lähtee <i>Hoolista</i> kehittääkseen <i>Pied Piperia</i> ja muuttaa Erlich Bachmanin (<b>T.J. Miller</b>) hautomoon, joka sijaitsee kyseisen miehen omassa kodissa. Richard ja Bachman muodostavat epäkeskon kaksikon, koska Richard uskoo perimmältään oikeudenmukaisuuteen ja rehtiytyteen ja on paria tolkutonta suutahtamista lukuunottamatta varsin stabiili tapaus, kun taas Bachman on melkoisen boheemi tuuliviiri, jolla on omintakeinen käsitys moraalista.<br />
<br />
Bertram Gilfoyle (<b>Martin Starr</b>) on porukassa verkon ylläpitäjä, joka huolehtii nyrkkifirman infrastruktuurin käynnissä pysymisestä ja tekee sarkastisia huomautuksia sekä käytännön piloja, joiden kohteena on etenkin Dinesh Chugtai (<b>Kumail Nanjiani</b>), Pakistanista kotoisin oleva tunnekylmä ohjelmoitsija. Omalla alallaan Dinesh on tottakai pätevä.<br />
<br />
<i>Hoolista</i> eroaa myös Donald "Jared" Dunn (<b>Zach Woods</b>) liittyäkseen <i>Pied Piperin</i> porukoihin talousjohtajaksi. Donald on puhdasotsainen ja jossakin määrin huumoria (ja halveeraamista) ymmärtämätön vakavikko.<br />
<br />
<i>Hooli</i> ei jää katsomaan sivusta <i>Pied Piperin</i> mahdollista voittokulkua, vaan firmassa kehitellään oma vastaava tuote, <i>Nucleus</i>. <i>Nucleus</i> on kuitenkin varsin torso tuote, jolloin seuraavaksi vedoksi jää <i>Pied Piperin</i> vaatiminen <i>Hoolille</i>, koska eräässä sen kehittelyvaiheessa Richard on käyttänyt <i>Hoolin</i> konetta. Tämän oikeusjutun seuraaminen päättää toisen tuotantokauden.<br />
<br />
<i>Silicon Valleyn</i> luojiin kuuluu muun muassa <b>Mike Judge</b>, joka muistetaan ainakin<i> Beavis & Butt-Head</i> - ja <i>Kukkulan kuningas</i> -animaatiosarjoistaan. Samoissa kuvioissa ovat pyörineet myös toiset kaksi sarjan taustavoimaa <b>John Altschuler</b> ja <b>Dave Krinsky</b>. Jotakin heidän onnistumisestaan kertoo se, että sarja on ollut kahdesti ehdolla Golden Globe -pystin saajaksi komediasarjassa.<br />
<br />
Vaikka <i>Silicon Valley</i> on kuorrutettu teknisellä datalla ja koukeroisillakin termeillä, on se samalla erinomaisen hyvin kirjoitettua komediaa, josta pystyy nörttikieltä ymmärtämätönkin nörtti nauttimaan koko kovalevynsä kyllyydestä.<br />
<br />
Kuusi kautta tehtynä (53 episodia).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3dJ-bLdksmmFDOMdf1b_dx16p3k45FqkA3x_LP6x5533NMeHjQuT7IpQ-Y37E9JxazBeB0tVoLDdd76LNG_XKaktDQF5ejkCRgMdFIf0chaimTc0Zeisdhq386JybfHQD6l-IlYTyE4J0/s1600/silli3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3dJ-bLdksmmFDOMdf1b_dx16p3k45FqkA3x_LP6x5533NMeHjQuT7IpQ-Y37E9JxazBeB0tVoLDdd76LNG_XKaktDQF5ejkCRgMdFIf0chaimTc0Zeisdhq386JybfHQD6l-IlYTyE4J0/s320/silli3.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<dl><dd><b>Gilfoyle</b>: <i>Every day it feels like I’ve died and gone to hell.</i></dd><dd><b>Booth Worker</b>: <i>Oh?</i></dd><dd><b>Dinesh</b>: <i>He’s a Satanist. It’s a good thing.</i></dd></dl>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-52194774980249166422016-06-12T14:18:00.000+03:002016-08-18T21:34:58.492+03:00Kyllä BBC hoitaa - W1A<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQeuPnbQtTeCdErBjzAa_OZ9lD2cqmP3c0NGRgL2PdtH4MM2daFoy_L2Q0rAY1YVcuhPfpSgPBt75uTcoWfUAkhdGr2id6B8_NtEYzzxmoJJolwb344qymQzq5qU4QiQnwBPiYkSE51QTG/s1600/piipii.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQeuPnbQtTeCdErBjzAa_OZ9lD2cqmP3c0NGRgL2PdtH4MM2daFoy_L2Q0rAY1YVcuhPfpSgPBt75uTcoWfUAkhdGr2id6B8_NtEYzzxmoJJolwb344qymQzq5qU4QiQnwBPiYkSE51QTG/s320/piipii.png" width="320" /></a></div>
<i><a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/08/olympiaseikkailu-twenty-twelve.html" target="_blank">Olympiaseikkailu</a></i> oli varsin maukas satiirisarja, joka kuitenkin kesti luonnollisista syistä johtuen vain sen verran kuin sitä tehtäessä Lontoon olympialaisiin (2012) oli oikeasti aikaa. <i>Olympiaseikkailu</i> oli kirjoitettu terävästi ja hauskasti, ja siinä oli useampikin toimiva hahmo.<br />
<br />
Ehkä takaraivoon jäi vielä sanottavaa? Joka tapauksessa <i>Olympiaseikkailusta</i> otettiin kaksi keskeistä hahmoa ja heitettiin heidät instituution kitaan, BBC:n ytimeen. Olympialaisten järjestelytoimikunnan entinen pomo Ian Fletcher (armoitettu <b>Hugh Bonneville</b>) on <i>Kyllä BBC hoitaa</i> -sarjassa (2014) uusien haasteiden edessä, hänet on valittu BBC:n arvojohtajaksi. Kukaan ei tosin tunnu tietävän tarkalleen kyseisen työtehtävän varsinaista toimenkuvaa. Kaikkein vähiten Ian itse.<br />
<br />
Takiaisena Ianin takinliepeeseen on tarttunut myös edellisestä sarjasta tuttu, reaalimaailmasta täysin irralaan leijuva brändikonsultti <i>Perfect Curven</i> Siobhan Sharpe (<b>Jessica Hynes</b>), joka tekee tuttuun tapaansa tuhojaan nyt BBC:n linnakkeessa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyzFDmib1UkWVVu2wH4_VKP1mxjR7scNDGoQWd8iIkfg0LTjjs5I3yeHVpeGVgSe_XQ5zF0avuZBCQN3wrijoAtSZb4ubRGL5ZHlbt7plUOuSMrrqH5x8UUsQkfD2NbhueK_Tkc1bWR0my/s1600/piipii2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyzFDmib1UkWVVu2wH4_VKP1mxjR7scNDGoQWd8iIkfg0LTjjs5I3yeHVpeGVgSe_XQ5zF0avuZBCQN3wrijoAtSZb4ubRGL5ZHlbt7plUOuSMrrqH5x8UUsQkfD2NbhueK_Tkc1bWR0my/s320/piipii2.jpg" width="320" /></a></div>
Juuri näiden kahden hahmon säilyttäminen onkin varsin perusteltua, koska ne ovat hyvin traditionaalisella tavalla koomisia. Siobhan intoilee ja päästelee suustaan järjettömiä sammakoita, ja on sikäli täydellinen homsankeikan prototyyppi. Ian puolestaan on päällisin puolin järkiperäinen tyyppi, joka ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan jämäkästi asioiden kulkuun, vaan joutuu alituisesti vain seuraamaan sivusta virrankymin kulkua.<br />
<br />
Sarjan kärki on yhtiön, BBC:n, kommentoiminen. Koska BBC on samalla sarjan tuotantoyhtiö, on tilanne jo lähtökohtaisesti ongelmallinen tai ainakin epäilyttävä. Pystyykö sarja aidosti ja täysillä kritisoimaan ja asettamaan emoyhtiönsä naurunalaiseksi, kun se kumminkin on samalla riippuvuussuhteessa samaan puljuun?<br />
<br />
Ehkä huumori on tästä syystä (tai hienotunteisuutta) paikka paikoin aavistuksen jos ei hampaatonta niin ainakin ennalta-arvattavaa ja kohdennettua. Avokonttoreita, toimimattomia käytänteitä ja arvolatautuneita klausuuleja on irvitty maailmansivu, jopa siinä määrin, että tällainen ironia on jo osa konsensusta. Tähän jatkumoon <i>Kyllä BBC hoitaa</i> asettuu saumattomasti ja on lajissaan usein hyvinkin viihdyttävä ja paikoitellen jopa terävä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWVNxXIvjgh79fbDeWErCfFccBMKCVQNs55YuaIzSdz1mfC-z3DXCrSaHz_HDq1SAXN1CqBoqBrpdBKApyPLfam7M41rA9rlBc8O5wBTS5qSBdNmTGhY3wgzM8M2ERdEdKA_MD_w7BdiAV/s1600/piipii3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWVNxXIvjgh79fbDeWErCfFccBMKCVQNs55YuaIzSdz1mfC-z3DXCrSaHz_HDq1SAXN1CqBoqBrpdBKApyPLfam7M41rA9rlBc8O5wBTS5qSBdNmTGhY3wgzM8M2ERdEdKA_MD_w7BdiAV/s320/piipii3.jpg" width="320" /></a></div>
Hugh Bonneville tekee takuuvarmaa työtä näyttelijänä, arvojohtajuudesta en niinkään tiedä. Rinnalleen hän on saanut BBC:n isompia ja pienempiä toimijoita, jotka saavat edustaa hieman yksiulotteisia karaktäärejä. Kylmäkiskoisen ilmeetön Anna Rampton (<b>Sarah Parish</b>) pyörittelee päätöksiään päättämättömänä epsiodista toiseen, mutta toisella kaudella hänet korotetaan Paremman johtajaksi, mitä sekin sitten ikinä tarkoittaakaan. Anna itse on uudesta postistaan yhtä ymmällään kuin kaikki muutkin.<br />
<br />
Simon Harwood (<b>Jason Watkins</b>), kerroksen pomo, tuo usein terveisiä ylemmältä johdolta, mutta ei saa tehtyä itseään siltikään uskottavaksi ja vaikutusvaltaiseksi. Lucy Freeman (<b>Nina Sosanya</b>) vaalii sisällään yhä tuikkivaa inhimillisyyden ja aidon luovuuden kipinää toimiessaan tuottajana, mutta juuri pohtiessaan eroa yhtiöstä hän saakin ylennyksen osallistavuusjohtajaksi ja tilanne muuttuu.<br />
<br />
Näitä tuikitärkeitä virkamiehiä ja -naisia parveilee BBC:n palavereissa iso tukku, ja sarja onkin parhaimmillaan nonsense-dialogeissaan. Henkilöt saattavat puhua minuuttitolkulla toisilleen ymmärettävästi sanomatta kuitenkaan yhtään mitään, ja tuloksena on usein yleinen hyväksyntä päätöksen tekemisestä.<br />
<br />
Sarjan episodeissa keskitytään muun muassa BBC:n imagon uudistamiseen (Siobhanin ratkaisu on päästä eroon kirjaimista B, B ja C ja muokata brändi älypuhelimen appsiksi.), prinssi Charlesin vastaanottamiseen tai etnisen säämiehen partaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdhspIdcFvkBPAKJR413gR62QSCzE7sQujatMi_EInIPxiVEuR8bF4OFNJoqAywEtH9YxIic3U0ywe-6120UDAwQbmBKslaKANrD9KHYwPENWjIVPb82R2S78hbrwxFNWxXXnF-Xx83gz2/s1600/piipii4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="199" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdhspIdcFvkBPAKJR413gR62QSCzE7sQujatMi_EInIPxiVEuR8bF4OFNJoqAywEtH9YxIic3U0ywe-6120UDAwQbmBKslaKANrD9KHYwPENWjIVPb82R2S78hbrwxFNWxXXnF-Xx83gz2/s320/piipii4.jpg" width="320" /></a></div>
Sympaattisia hahmoja on oikeastaan vain yksi, ja hän onkin sitten supersympaattinen. Hän on Will Humphries (<b>Hugh Skinner</b>), harjoittelija, joka on varsin saamaton ja mokaa takuuvarmasti aina kaiken (kuten kutsukirjeiden laittamisen oikeisiin kuoriin). Will on kuitenkin niin aseistariisuvan vilpitön kaikessa olemuksessaan, että hänelle toivoo käyvän hyvin. Ja, kuin ihmeen kautta, Ian ymmärtää Willin arvon ja ottaa tämän henkilökohtaiseksi avustajakseen, vaikka se tarkoittaisikin lievää sekasortoa. Will on aina hämillisen oloinen ja hokee <i>"Yeah, cool, no worries, yeah cool"</i> -litanioitaan.<br />
<br />
<i>Olympiaseikkailusta</i> on säilytetty sarjassa myös kaikentietävä ja kommentoiva kertoja, jossa roolissa jatkaa voimakkaasti murtaen hyvä <b>David Tennant</b>. <br />
<br />
Sarjaa on tehty kaksi kautta (8 jaksoa). Kolmannestakin on ainakin neuvoteltu. Aihio on riittävän hyvä, että jatkoa sopii toivoa.<br />
<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Siobhan</b>: <i>This isn’t just another brand refresh. This is the British Broadcasting, like, Company. This is major shit.</i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-76329048513211544332016-03-22T10:06:00.000+02:002019-12-19T22:41:46.421+02:00Mr. Robot<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCTK3CK4ncNzOUehcn5APKN70W17rkSJk6bNM2fm0cKYqyRJix5xK25ybNmMnV0pnxPJHXk02zNTrN9CDalSGPD4CJjwKWyDYTQYqdZ1J_VGbuoR4jpmos7cuQThfF8MM5jbsCHfLnX1Yh/s1600/robbari1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCTK3CK4ncNzOUehcn5APKN70W17rkSJk6bNM2fm0cKYqyRJix5xK25ybNmMnV0pnxPJHXk02zNTrN9CDalSGPD4CJjwKWyDYTQYqdZ1J_VGbuoR4jpmos7cuQThfF8MM5jbsCHfLnX1Yh/s320/robbari1.png" width="320" /></a></div>
On monella tapaa haastavaa tehdä ajankohtaista, juuri tähän päivään pureutuvaa sarjaa, etenkin jos ytimessä on käytössä oleva teknologia ja ajankohtaiset arvot. Suurin ongelma on ilman muuta juuri tuo "ajankohtaisuus". Vanhan sanonnan mukaan <i>mikään ei ole niin vanha kuin eilinen sanomalehti</i>. Ennen kuin sarja on siirtynyt ideapalaverista katsojien arvioitavaksi, on vettä virrannut kuutioittain niin Vantaassa kuin Hudsonissakin. Kun ihmisillä on kertakaikkiaan tarve vaihtaa älykköpuhelimensa sesongin mukaan ja napsia appseja kuin Candykingin tarjouslaareista, eivät eilen käytössä olleet valikot ole enää relevantteja tänään.<br />
<br />
Tästä huolimatta <b>Sam Esmailin</b> luoma Mr. Robot (2015-) -sarja tarttuu rohkeasti tuohon haasteeseen ja selättää sen myös. Viiden vuoden päästä sarja saattaa tuntua kömpelöltä, mutta kun aikaa kuluu taas tarpeeksi, vaihtuu se viehättäväksi ajankuvaksi 2010-luvun meiningeistä...<br />
<i><br /></i>
<i>Mr. Robotin</i> ytimessä on kompleksinen ja addiktoitunut Elliot Alderson, jota esittää <b>Rami Malek </b>kerrassaan vastaanpanemattomalla taidolla. Hänen fiksu sekopäänsä on totaalisen uskottava tyyppi, jonka hapuiluihin jää koukkuun siimoineen päivineen. Hänen monotoninen äänensä, ulkoinen habituksensa ja kasvojen ilmeet ovat yksinkertaisesti yhtä roolihahmon kanssa. Mestarillinen suoritus!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi_wXNUerfqAWsnwS0qCHD-s0KVPVzd9dksnHSamJm1zogY3QeHaW7m3dBafXJkOymurrBiaazk92u8EaLJcLC5DUpWhfjMoZ65caN7EkmnoHQ95ijw1XHuE4N2EbvN3i7zKPbhGR-Z7h5/s1600/robbari2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgi_wXNUerfqAWsnwS0qCHD-s0KVPVzd9dksnHSamJm1zogY3QeHaW7m3dBafXJkOymurrBiaazk92u8EaLJcLC5DUpWhfjMoZ65caN7EkmnoHQ95ijw1XHuE4N2EbvN3i7zKPbhGR-Z7h5/s320/robbari2.jpg" width="320" /></a></div>
Elliot asuu yksinään pienessä, nuhjuisessa yksiössä, jossa hän käyttää aikaansa omapäisiin hakkerointeihin ja päänsä sekoittamiseen. Elliotilla on kuitenkin myös päivätyö newyorkilaisen <i>Allsafe</i>-tietoturvayhtiön asiantuntijana, jossa hän tekee myös pätevää jälkeä.<br />
<br />
Elliot on sosiaalisesti rajoittunut ja masennuksesta kärsivä salaliittosäikky, joka näkee kadulla ja metrossa ja muualla liikkuessaan potentiaalisia uhkia vapaudelleen. Sarjan alussa hänen ainoat kontaktinsa ovat hänen diileriinsä Shayla Nicoon (<b>Frankie Shaw</b>) ja samassa <i>Allsafe</i>-firmassa työskentelevään lapsuudenystäväänsä Angela Mossiin (<b>Portia Doubleday</b>).<br />
<br />
Elliot esitellään ensimmäisessä episodissa hieman epäitsekkäänä hakkerina, kun hän lyö todisteaineistoa naulan kerrallaan paljastamansa pedofiilikahvilanpitäjän arkkuun ja poistuu paikalta juuri, kun poliisit saapuvat pillit ulvoen. Siitä alkaa kuitenkin paljon monitahoisempi odysseia Elliotin mieleen ja ajatuksenjuoksuun. Elliotia kuoritaan auki kerros kerrokselta, ja hänen kadonnut lapsuutensa kiedotaan nykyhetkeen tiukoin säikein.<br />
<br />
Sarjaa hallitsee Elliotin kertojanääni, joka selittää ja puhuttelee katsojaa suoraan. Tämä on sinänsä loistoratkaisu ja ilman muuta toimivaa kerrontaa tässä konteksissa, mutta toki Elliotin sanailuun mahtuu paljon sekä kliseistä mumble jumblea -höpinää että erittäin oivaltavaa ja loistavaakin monologia. Pääasiassa päästään voiton puolelle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHd0mkEcQqLFBRQuskB4BF-ncbxfn6Tr3ts3fln16DvYJCe2uNgv4H-IyyHmdSs6dSpoZgeMqK6ceHu_YolWt6Y5V6rxQynnpqdWj941lqdfxVARbV_5pHxnSfT82XxX_03LjwJuDwV1oH/s1600/robbari3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="160" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHd0mkEcQqLFBRQuskB4BF-ncbxfn6Tr3ts3fln16DvYJCe2uNgv4H-IyyHmdSs6dSpoZgeMqK6ceHu_YolWt6Y5V6rxQynnpqdWj941lqdfxVARbV_5pHxnSfT82XxX_03LjwJuDwV1oH/s320/robbari3.jpg" width="320" /></a></div>
Elliotin elämään ilmestyy salaperäinen Mr. Robot (<b>Christian Slater</b>), joka testaa Elliotia ja antaa tälle tehtävän ratkottavaksi. Aluksi Mr. Robot vaikuttaa intomieliseltä haktivistilta, mutta hänen kuvansa muuttuu itsekkäämmäksi ja oudommaksi ykköskauden edetessä, kunnes arvoitus ratkaistaan yhdeltä osin sesongin päätöksessä.<br />
<br />
Mr. Robot johdattaa Elliotin vanhalle huvipuistoalueelle, jossa toimii pieni haktivistien ryhmä nimeltään <i>fsociety</i>. Heillä on tarkoituksenaan jättää maailmaan jälki, ravistella suuryhtiöitä, saada aikaan muutosta. Elliotin kannalta merkitykselliseksi ryhmästä nousee Darlene (<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2015/10/lahiounelmia-suburgatory.html" target="_blank"><i>Lähiöunelmia</i></a>-sarjasta muistettava erinomaisesti tyylittelevä <b>Carly Chaikin</b>), jonka suhde Elliotiin paljastuu henkilökohtaiseksi, kun Elliot viimein hakkeroi myös itsensä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj5ayMzz5X9zvtjnXdrk8e2-mh92UUl9NYHrvG2yq1JmDLeTqS35tixgE9INiuukOsgSSLGqLqEU4qo9GviKOELMRBE1s2zgTen0sVj0IT2up7utgUfXwrdUrGezngxw-tN_TedYko517d/s1600/robbari4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj5ayMzz5X9zvtjnXdrk8e2-mh92UUl9NYHrvG2yq1JmDLeTqS35tixgE9INiuukOsgSSLGqLqEU4qo9GviKOELMRBE1s2zgTen0sVj0IT2up7utgUfXwrdUrGezngxw-tN_TedYko517d/s320/robbari4.jpg" width="320" /></a></div>
<i>E Corp</i> -yhtiö on yksi sarjan pahoista. Siellä työskentelevistä framille nousee erityisesti alemman johtoportaan pyrkyri nimeltään Tyrell Wellick (<b>Martin Wallström</b>), joka ei kaihda Joanna-vaimoineen (<b>Stephanie Corneliussen</b>) mitään keinoja noustakseen portaita kohti huippua.<br />
<br />
Sarjassa risteilee monenlaisia juonenlankoja henkilöiden välillä. On erilaisia historioita, riippuvuussuhteita ja motiiveja. Kaikkia näitä kehitään auki sopivasti säännöstellen, ja näin on saatu aikaan mosaiikkimainen kokonaisuus, joka palkitsee kiinnostavuudellaan katsojansa.<br />
<br />
Visuaalisesti sarjaan on yritetty tuoda myös omapäisyyttä ja eksentrisyyttä. Onko se tyyliä vai kikkailua, jää jokaisen oman maun kriteereillä arvioitavaksi, mutta keinot kyllä sopivat tähän koko sarjan tematiikkaan hektisestä ja paranoidisesta kaaoksesta, johon yksilökin voi kuitenkin vaikuttaa sopivan hetken ja keinon koittaessa. Sarjan luoja Sam Esmail on maininnut yhdeksi sarjan innoittajaksi <i>arabikevään</i>, jolloin vihaiset nuoret ihmiset halusivat muuttaa valtarakenteita sosiaalisen mediankin avulla.<br />
<br />
Sarjan äänimaailma on myös harkittu, kaoottinen kokonaisuus, joka toimii. Musiikkivalinnat kattavat tyylisuunnat klassisesta musiikista kaupunkimusiikkiin. Soundtrack soi kauniisti.<br />
<br />
<i>Mr. Robot</i> nappasi television parhaan draamasarjan Golden Globe -pystin (kuten Christian Slaterkin sivuosastaan tässä sarjassa) vuonna 2016.<br />
<br />
Neljä kautta, 43 episodia. <br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b><span class="character">Elliot</span></b>:
<i>Hello friend. Hello friend? That's lame. Maybe I should give you a name.
But that's a slippery slope, you're only in my head, we have to
remember that. Shit, this actually happened, I'm talking to an imaginary
person. What I'm about to tell you is top secret. A conspiracy bigger
than all of us. There's a powerful group of people out there that are
secretly running the world. I'm talking about the guys no one knows
about, the ones that are invisible. The top 1% of the top 1%, the guys
that play God without permission. And now I think they're following me. </i></blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-77234607717871541402016-03-05T10:24:00.001+02:002016-03-07T19:52:10.797+02:00Punainen uhka - Allegiance<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiy3hgkqBWDY38xLf2aaq2JBNqSD7gpga4KLRb6iEOW-oaVuqReITnxjuvaNdqNCmNacpmCJ4uPHQD43aQWItGonIfbMKFajXOXOACNgT0XS3oi02vjm2WoxLSLY4elFobqg4Fkmal3dDnC/s1600/punsku1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="177" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiy3hgkqBWDY38xLf2aaq2JBNqSD7gpga4KLRb6iEOW-oaVuqReITnxjuvaNdqNCmNacpmCJ4uPHQD43aQWItGonIfbMKFajXOXOACNgT0XS3oi02vjm2WoxLSLY4elFobqg4Fkmal3dDnC/s320/punsku1.jpg" width="320" /></a></div>
Vakoilusarja <i>Punainen uhka/Allegiance</i> (2015) ei ole tosiaankaan maailman paras, omaperäisin ja aukottomin trillerisarja, mutta viihdyttävä se kyllä on. Sarja on adaptaatio, sen juuret ovat israelilaisessa <i>The Gordin Cell</i> (2912) -sarjassa. Siinä kun alkuperäinen sarja sijoittuu Israeliin, on tämä amerikkalainen versio luonnollisesti istutettu Amerikkaan.<br />
<br />
<i>Punainen uhka</i> -sarjassa seurataan eri osapuolten kiihkeää kilpajuoksua selvittää, mihin haavoittuvaan infrastruktuurin osaseen terrotistit aikovat iskeä Yhdysvalloissa. Ja tietysti, miten lopulta estää tämä isku.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs_MSJ_y6tks1oBp8fuhlHnFK_-CtUTjXAZ2wJnMcpRFtiMpPVtduGluX4zksrM1twH9l5UCJegD8qx3TLbFQdE7DDfUKbzNgNVu-rLUN-3jUjqxtc5n5zbZq2Bvfp_YZDdtl-6KSc-ook/s1600/punsku2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs_MSJ_y6tks1oBp8fuhlHnFK_-CtUTjXAZ2wJnMcpRFtiMpPVtduGluX4zksrM1twH9l5UCJegD8qx3TLbFQdE7DDfUKbzNgNVu-rLUN-3jUjqxtc5n5zbZq2Bvfp_YZDdtl-6KSc-ook/s320/punsku2.jpg" width="320" /></a></div>
Tarinassa on eri osapuolia, joita sitovat monenlaiset lojaalisuusverkostot. Eräänlaisessa keskiössä on keskiluokkainen amerikkalainen ydinperhe, joka heti kättelyssä kuitenkin paljastuu venäläisten peiteoperaatioksi. Perheen Katya-äidillä (<b>Hope Davis</b>) on KGB sukurasitteena, ja sille tielle hänkin on aikoinaan joutunut ja sama kohtalo on koitunut myös vanhimmalle Natalie-tyttärelle (<b>Margarita Levieva</b>).<br />
<br />
Perheen isä on amerikkalaislähtöinen liikemies Mark O'Connor (<b>Scott Cohen</b>), joka pyrkii pitämään perheensä kasassa, mutta tarttuu tarvittaessa itsekin aseeseen. Lisäksi perheeseen kuuluu kouluikäinen Sarah-tytär (<b>Alexandra Peters</b>), jolla ei ole perheen todellisesta taustasta aavistustakaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF27kksi90sQi_veZa_4bIffQzt4g_PJ0iBWVXDDSw6JxMw7wBx7dLGhsx81Cv4t2mbn4stXCvEsAez2o0OPwtDE9H4Y4J8kuEvQMzJDxtzseT2Qh16oHylZm8uQrPKEYs7dAx_NcBefbs/s1600/punsku3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF27kksi90sQi_veZa_4bIffQzt4g_PJ0iBWVXDDSw6JxMw7wBx7dLGhsx81Cv4t2mbn4stXCvEsAez2o0OPwtDE9H4Y4J8kuEvQMzJDxtzseT2Qh16oHylZm8uQrPKEYs7dAx_NcBefbs/s320/punsku3.jpg" width="320" /></a></div>
Sarjan päähenkilö on perheen Alex-poika (tässä roolissaan erinomainen <b>Gavin Stenhouse</b>), nuori ja äärimmäisen lahjakas Princetonista ennätysajassa valmistunut CIA:n analysoija, joka värvätään sarjan alussa ratkomaan terroristivihjettä yhdessä FBI:n kanssa. Alex joutuu monenlaiseen eturistiriitaan ja ylimääräisiin ongelmiin, kun hänellekin paljastuu muutama episodi myöhemmin oman perheen taustan salaisuudet.<br />
<br />
O'Connorin perhettä painostaa toiselta puolen myös Venäjän SVR, jonka kenttämiehenä toimii Victor Dobrynin (<b>Morgan Spector</b>). Samalla kun Victor vakoilee ja painostaa perhettä, hän heilastelee salassa myös Natalieta.<br />
<br />
Alex yrittää ratkoa ongelmaa paljastamatta omaa perhettään ja tämän kytköksiä amerikkalaisviranomaisille. Hän joutuu antamaan vihjeitä ja samalla rajaamaan niitä. Alexin lähin esimies on Sam Luttrel (<b>Kenneth Choi</b>), jonka taustakytkökset joutuvat myös syyniin, koska amerikkalaistenkin puolella toimii näkyvässä asemassa oleva myyrä.<br />
<br />
Kaikesta lahjakkuudestaan huolimatta Alex on samalla sosiaalisesti rajoittunut eksentrikko, joka pyörittelee tiukoissa tilanteissa kädessään stressipalloa. Aivot toimivat kuitenkin sherlockholmesmaisella tasolla, ja Alex kykenee näkemään asioita, joita muut eivät näe.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTVw1fFItb64YyTIuE-Nl-hbcvZ-x0GXEEKzID7bt_1Cy5DnL-cInwkPpHtvoTn4c93Z8TaC9xzEqV_g-CeCu13w6MUz7zlflIwyHaSqIDoP8qgsA3PyCKy2w-k8lTPd59xLRhGvTDj6FF/s1600/punsku4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTVw1fFItb64YyTIuE-Nl-hbcvZ-x0GXEEKzID7bt_1Cy5DnL-cInwkPpHtvoTn4c93Z8TaC9xzEqV_g-CeCu13w6MUz7zlflIwyHaSqIDoP8qgsA3PyCKy2w-k8lTPd59xLRhGvTDj6FF/s320/punsku4.jpg" width="320" /></a></div>
Aika ajoittain <i>Punainen uhka</i> on melkoista sekasotkua ja turhaan käsikirjoitettua tårta på tårta -juonittelua sekä moneen kertaan nähtyjä tappelu/räjähtely -actionia ynnä todella alleviivattua rautalankahuumoria ja karikatyyrimaisia hahmoja, mutta toisaalta muutamassakin sen hahmojen esittäjässä on sellaista valoa ja karismaa, että juttua jaksaa hyvinkin katsoa aina seuraavaan episodiin saakka. Se ei ole kuitenkaan itsessään erityisen ainutlaatuinen ja erottuva sarja, ja siitä johtuen katsojaluvut jäivät sen verran alhaisiksi, että että tuotanto päätettiin keskeyttää jo viiden jakson jälkeen. Visuaaliseen näyttävyyteen sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta, vaan sarja näyttää kyllä riittävän hyvältä omassa kategoriassaan. Amerikassa loput episodit laitettiin verkkoon ja tarina vietiin päätökseensä. (Yksi kausi, 13 episodia)<br />
<br />
On vielä syytä mainita <i>Punainen uhka</i> -sarja arkkikonna. Terrorismin taustalla toki on isompia toimijoita, mutta itse teon tekijäksi sarjassa identifioituu muuan Oscar Christoph / Marcus Bolivar / John Phillips, jota/joita esittää kerrassaan lyömättömällä tyylillään <b>Giancarlo Esposito</b>. Samanlaisen hymyilevän symppiksen ja hyytävän rikollisen ristisiitoksen hän teki tietysti myös <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2014/10/breaking-bad.html" target="_blank"><i>Breaking Bad</i></a> -sarjassa.<br />
<br />
Kertakäyttöistä ilman muuta mutta viihdyttävää.Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-39811319543745121052016-02-11T19:47:00.001+02:002019-12-19T22:42:53.494+02:00Better Call Saul<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_TMdvNwRusStErE3mP_VIpjoIdQmRbdFdN-fzp7rjNFAVZUc7VzoAWWPvzjPPvtlEhtn-6IP_YP01DSa2ohGlEO5K6-qbmDdpEP6iy6mIIbB36QDsNaXhj2gL-uq06tuqa2IhsYn39tsd/s1600/samuli.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_TMdvNwRusStErE3mP_VIpjoIdQmRbdFdN-fzp7rjNFAVZUc7VzoAWWPvzjPPvtlEhtn-6IP_YP01DSa2ohGlEO5K6-qbmDdpEP6iy6mIIbB36QDsNaXhj2gL-uq06tuqa2IhsYn39tsd/s320/samuli.png" width="320" /></a></div>
Koko spin-off -sarjan konsepti on mitä suurimmassa määrin paradoksaalinen. Katsoja ymmärtää sen sydämellä ajatellen ilman muuta Tämä halu nähdä tutut hahmot yhä edelleen on selkeä motiivi peukuttaa uudenkin sarjan puolesta ja samaan aikaan pelkää pettyvänsä. Tekijäpuolella dilemma on varmasti yhtäläinen. Jos on todellinen auteur, rakastaa luomiaan ja haluaa aivan varmasti antaa hahmoilleen lisäelämää. Toisessa vaakakupissa on pelko laadun happamoitumisesta. Ja lopulta kyyninen teeveen rakastaja joka tapauksessa syyttää aina tuotantoyhtiöitä ja kanavia rahastamisesta ja kullankylmästä sydämestä.<br />
<br />
Jos ajatellaan vaikkapa aikanaan suosittua <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/06/seinfeld.html" target="_blank"><i>Seinfeld</i></a>-sarjaa, alansa ykköstä, niin sen kiinnostavin hahmo (jollei peräti ainoa kiinnostava hahmo?) oli eittämättä naapurin eksentrinen hemmo Cosmo Kramer. Niin mehukas kuin hahmo onkin, olisi aivan tuhoon tuomittua laittaa hänet pääosaan koheltamaan. Kramer on ratkaiseva mauste, ei pääruoka.<br />
<br />
Aina ei kuitenkaan tule huteja. Onnistuneista spin-off -sarjoista tulee ilman muuta mieleen<i> Cheers</i>-sarjasta irrotettu nasevan elitistinen <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/05/frasier.html" target="_blank"><i>Frasier</i></a>, joka etäännytettiin emostaan toiseen kaupunkiin ja toiseen visuaaliseen tyyliin sekä luotiin sinne kokonainen rinnakkaistodellisuus.<br />
<br />
<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2014/10/breaking-bad.html" target="_blank"><i>Breaking Bad</i></a> -sarja nauttii jonkinlaista kulttisuosiota, ja tottakai sillä olikin hetkensä. Sarjan tyyppikuningas oli ilman epäilyksen häivää sen eräs sivuhenkilö, ketkun opportunistinen suupaltti, asianajaja Saul Goodman. Hänen piipahduksiaan odotti ja odotusten täytyttyä nautti siitä täysin omalakisesta ja aina yhtä ennalta-arvaamattomasta verbaalitykityksestä, jota mies suugeneraattorillaan tuotti tauotta.<br />
<br />
Synkeät ennakkoepäilyksen pilvet täyttivät odotushorisontin, kun tekijätiimi ilmoitti ryhtyvänsä tekemään <i>Breaking Bad</i> -emosarjan päätyttyä omaa spin-off -sarjaa Saul Goodmanista. Ei Saul Goodmanin lipeväkielinen hahmo pysty täyttämään sellaisenaan omaa sarjaa. Substanssi ei riitä. Kaiken lisäksi ennakkokaavailuissa puhuttiin puolituntisesta sitcom-formaatista.<br />
<br />
Mutta - kuinka ollakaan, tekijät olivat tulleet täsmälleen samaan johtopäätökseen. Tuloksena uunista pullahti ulos <i>Better Call Saul</i> (2015-) -draamasarja. Aivan loistava tulokas!<br />
<br />
Tekijät eivät ole todellakaan menneet ilmeisimmän kautta sahaamaan oksaa persustensa alta pois, vaan lähteneet aika-avaruudessa taaksepäin (pilottiepisodin pientä "nykyaika" piipahdusta lukuunottamatta). Kuka ja mikä Saul Goodman oli, ennen kuin hänestä tuli se Saul Goodman, jollaisena me hänet tunnemme.<br />
<br />
<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/05/monty-pythonin-lentava-sirkus-monty.html" target="_blank"><i>Monty Pythonin</i></a> sanoin: "And now something completly different".<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7gMEQqmjWV_3uxIvxuV5me61MhTtL5Tdg3lY4g856pv-M2PrEqG7lKaXKiiDlZM4ziOzrKXetOh1VjcWtGIXSUrmTQHNpPh_88nm6sDkqrQIXNFvDytK5YYZOP97YfSWfmq4GROIxsgSj/s1600/samuli3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="229" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7gMEQqmjWV_3uxIvxuV5me61MhTtL5Tdg3lY4g856pv-M2PrEqG7lKaXKiiDlZM4ziOzrKXetOh1VjcWtGIXSUrmTQHNpPh_88nm6sDkqrQIXNFvDytK5YYZOP97YfSWfmq4GROIxsgSj/s320/samuli3.jpg" width="320" /></a></div>
<i>Better Call Saul</i> -sarja ei ole lainkaan huumorivetoinen, vaikka arjen huumoria, sarkasmia ja itseironiaa sen henkilöt viljelevätkin. Tämä on täysverinen draamasarja, jossa Saul Goodmanista tehdään hieman traaginenkin hahmo, klassinen vaikeuksien keskellä kamppaileva tyyppi.<br />
<br />
Ja vielä enemmän. Paljastuu, että Saul Goodman ei ole Saul Goodman lainkaan. Hän on tässä elämänvaiheessa Jimmy McGill, vankilassakin lusinut entinen huijari, Lipevä-Jimmy, joka etsii arvostetun lakimiesisoveljensä hyväksyntää suorittamalla tältä salaa etänä asianajajatutkinnon vähämaineisessa opistossa. Tällä tutkinnolla Jimmy yrittää ketkutella toimeentulon tälle puolen, mutta silti miehen arki on aika heikoissa kantimissa. Pikkupalkkio sieltä toinen pikkupalkkio täältä. Jimmy asuu kauneushoitolan siivouskomerossa, jossa hänen lakiaputoimistonsa myös sijaitsee.<br />
<br />
Jimmyn isoveljellä on sarjan ykköskaudella iso rooli. <b>Michael McKeanin</b> taitavasti tulkitsema isobroidi Chuck McGill on huippufirman osakas, joka on hiljattain jättänyt toimistonsa sähköallergian takia. Onko tämä allergia todellista vai kuviteltua jää hieman auki, mutta Chuck asuu isossa talossaan yksin ilman sähköä ja kaikkia sen tuomia mukavuuksia. Hän ei astu jalallakaan ovesta ulos, ja se onkin juuri Jimmy, joka tuo Chuckille välttämättömät elintarpeet ja päivittäiset sanomalehdet.<br />
<br />
Veljekset lähentyvät hetkeksi ja ajautuvat tekemään työtäkin yhdessä, kunnes Chuckin halveksunta paljastuu Jimmylle. Hän katkaisee välinsä Chuckiin ja ykköskauden lopussa ilmeisesti aika lailla muuhunkin menneisyyteensä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeJRFqwwQoTBfxfuNRckbTXHvi5D1cBCaVEgEyDJn_b7FOWhtUmtUgbL0qRxZ8jPdIZCHramFiVVgqs3W0Fa3Bc-KBXf8r03p0JextSqbnZlGoiEfa-J9aHzbGhipvfmDx0FND9PCbkVI-/s1600/samuli4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeJRFqwwQoTBfxfuNRckbTXHvi5D1cBCaVEgEyDJn_b7FOWhtUmtUgbL0qRxZ8jPdIZCHramFiVVgqs3W0Fa3Bc-KBXf8r03p0JextSqbnZlGoiEfa-J9aHzbGhipvfmDx0FND9PCbkVI-/s320/samuli4.jpg" width="320" /></a></div>
Ykköskaudella Jimmyn rinnalla nähdään jollakin tasolla orastava naissuhde veljen firmassa työskentelevään kollegaan, Kim Wexleriin (<b>Rhea Seehorn</b>). Kim joutuu tuon tuostakin lievään eturistiriitaan oman työpaikkansa ja Jimmyn välillä joutuessaan tasapainottelemaan lojaliteettinsa kanssa. Lakifirman pomona häärii <b>Patrick Fabianin </b>hyvin näyttelemä Howard Hamlin (silmänisku vanhalle <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/12/la-law.html" target="_blank"><i>L.A. Law </i></a>-lakisarjalle). Hamlin hakee firmansa etua ja hän provosoituu Jimmyn provosoinneista, mutta hän myös osoittaa omaavansa lämpöä ja oikeudentuntoa, kun sitä kaivataan.<br />
<br />
Nimihenkilön lisäksi sarjasta löytyy toinenkin <i>Breaking Bad</i> -tuttavuus. Hän on Albuquerquen oikeustalon vähäpuheinen portinvartija, joka hyppyyttää Jimmyä tuon tuostakin hakemaan itselleen lisätarroja, jotta parkkiportti aukeaisi. <i>Breaking Badin</i> katsojat muistavat vanhan miehen hyytävänä ammattilaisena, Mike Ehrmantrautina, jota <b>Jonathan Banks</b> tyypittelee ykstotisen oivallisesti.<br />
<br />
<i>Better Call Saul</i> -sarjassa miehet eivät lyöttäydy varsinaisesti vielä kimppaan, mutta Jimmy käyttää Mikeä kuitenkin yhden tapauksensa selvittelyissä apuna. Miken omaa historiaa ja elämää uusi sarja alkaa avata ykköskauden puolivälin kieppeillä, kun ilmi tulee hänen entinen elämänsä poliisina. Miken poika on ollut myös poliisi, mutta kuollut jo aiemmin ammuskelussa. Mike yrittää pitää edes etäältä huolta miniästään ja lapsenlapsestaan.<br />
<br />
<i>Better Call Saul</i> on äärimmäisen terävästi ja tunteikkaasti kirjoitettu sarja. Katsoja jännittää, odottaa kärsimättömästi, nauraa ja liikuttuu sen ääressä, ja se on melko paljon yhdeltä sarjalta. Sarjalta, jolta ei edes odottanut kummoisiakaan. Tuotanto- ja taustatiimista iso osa on ollut mukana jo <i>Breaking Bad</i> -sarjassa, joten yhteisen sävelen löytymiselle on ollut hyvät edellytykset. Itse konseptin luomisesta vastaavat<b> Vince Gilligan</b> ja <b>Peter Gould</b>. Sarjan ohjaajakaartissa on tuttuja nimiä myös <i>Breaking Bad</i> -sarjasta, mutta vaikka taiteellinen käskyttäjä jakkaralla vaihtuukin, on sarjan tarvaramerkiksi valittu muutamia yhtenäistäviä pointteja, jotta sen estetiikka ei horju, ja jotta se erottuu omakseen. Usein käytetään esimerkiksi poikkeuksellisen isoja kuvia myös dialogeissa, jolloin henkilöt sulautuvat osaksi haluttua maisemaa. Myös sekä näiden että muutamien muiden kuvien kamerapaikat ovat poikkeuksellisia bulkkituotantoon verrattuna. Hyvin paljon operoidaan myös niukahkossa valossa, jolla luodaan omanlaista psykologiaa ja kenties Jimmyn elämäntilanteen metaforaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzeVAIbwrtjmDO2vnDk9qyIQtv_fwawxZBiW-GQ-GkUx1QvkrIrxPqKTgYbOWzEsj6egmGRXw55S8Mg4yhq9WPJRk6UEGAtt4NDfJavRwm-n9klAMpkA8Ge3PMvj-dJifgdNjKCy0FXZNa/s1600/samuli2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzeVAIbwrtjmDO2vnDk9qyIQtv_fwawxZBiW-GQ-GkUx1QvkrIrxPqKTgYbOWzEsj6egmGRXw55S8Mg4yhq9WPJRk6UEGAtt4NDfJavRwm-n9klAMpkA8Ge3PMvj-dJifgdNjKCy0FXZNa/s320/samuli2.jpg" width="320" /></a></div>
Ja paras lopuksi. Saul Goodmania alias Jimmy McGilliä näyttelee armoitetulla tyylillään yhä <b>Bob Odenkirk</b>, joka on levittänyt kankkuaan myös tuottajanjakkaralle. Odenkirk teki suvereenin suupaltin ja virtuoosimaisen visertäjän aiemmasta Saul Goodmanistaan, ja nyt hän täydentää sekä roolihenkilönsä että oman näyttelijänlaatunsa kuvaa yhä muhevammaksi. Odenkirk on roolissaan yksinkertaisesti looginen ja uskottava mies. Hänen keinokraanastaan tulee kiihkeää virtaa ja siitä tulee hiljaisempaa tiputtelua ja siitä tulee hunajaa. Se virvoittaa, yhtä kaikki.<br />
<br />
Parasta olisi, jos <i>Breaking Bad</i> -sarjaa ei olisi lainkaan, vaan olisi vain tämä sarja ilman mitään viittauksia ja vertailuja.<br />
<br />
Neljä kautta, 40 episodia.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
<br />
<div class="sodatext">
<b><span class="character">Chuck</span></b>:
<i>Money is beside the point. </i><br />
<b><span class="character">Jimmy</span></b>:
<i>Money is the point! </i></div>
</blockquote>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-91401353213459550082015-12-18T21:24:00.003+02:002019-12-19T22:43:39.544+02:00Bosch<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU6Up2nbWWwg9Jfch57ePzEp95w2jvYViNuBsZPX8KqXXuFKzFTBLiQLQO4nWP6e0ROoLDSf8B7uq8UoldIhHQoj0hVYPeQ_-tg0Jnub3t2_t_Df78U8HlyZgDVsvRJwkjHDDeXOhx0bzu/s1600/bossi1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU6Up2nbWWwg9Jfch57ePzEp95w2jvYViNuBsZPX8KqXXuFKzFTBLiQLQO4nWP6e0ROoLDSf8B7uq8UoldIhHQoj0hVYPeQ_-tg0Jnub3t2_t_Df78U8HlyZgDVsvRJwkjHDDeXOhx0bzu/s320/bossi1.png" width="320" /></a></div>
<b>Michael Connelly</b> on erinomainen oman genrensä edustaja. Hänen runsaassa kirjallisessa tuotannossaan on kaksi napakkaa hahmoa: etsivä Hieronymus "Harry" Bosch sekä lakimies Michael "Mickey" Haller. Kumpainenkin seikkailee omissa kirjoissaan, mutta on Connelly tuonut heidät myös yhteenkin.<br />
<br />
On oikeastaan hieman kummallista, ettei näin sävykkäästä materiaalista ole tehty vuosien varrella kovinkaan monia filmatisointeja. Populaarikulttuuri suorastaan huutaa tämäntyyppistä lennokkuutta, juonikkuutta jos kohta olevaisen kommentointiakin.<br />
<br />
<b>Eric Overmyer</b> on tarttunut ideaan ja kehitellyt Los Angelesin poliisivoimien oman tiensä kulkijasta, Harry Boschista tv-sarjan, jolle on annettu yksinkertainen nimi <i>Bosch</i> (2014-). Ensimmäisellä kaudella lähdetään takaumasta liikkeelle. Epäillyn takaa-ajossa poliisikaksikon tiet eroavat, ja Bosch (<b>Titus Welliver</b>) joutuu tekemään nopean päätöksen yksinään. Hän ampuu epäillyn. Nykyhetkessä sitten istutaan kaksi vuotta myöhemmin välillä oikeudessa puimassa sitä, mitä siellä itse asiassa tapahtui. Boschia puolustaa Rodney Belk (<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/04/teho-osasto-er.html" target="_blank"><i>Teho-osaston</i></a> tiskin takaa tuttu <b>Abraham Benrubi</b>).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDFTzqu08DzJpQZAtOfYawUiUNCaQkaBG6Sk0DNZvV9bK01QvRyWmWCDg04hvn2XZJRNxLxxZVudomaACjDXpPaBvtcfn4LioaXGwAl56Ii5sHD0XD1SM10fi7QM0nlTLdRh4LDawzfWV8/s1600/bossi2.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDFTzqu08DzJpQZAtOfYawUiUNCaQkaBG6Sk0DNZvV9bK01QvRyWmWCDg04hvn2XZJRNxLxxZVudomaACjDXpPaBvtcfn4LioaXGwAl56Ii5sHD0XD1SM10fi7QM0nlTLdRh4LDawzfWV8/s320/bossi2.jpeg" width="320" /></a></div>
Saadakseen muutakin mietittävää, Bosch ottaa ylimääräisen viikonloppuvuoron, jonka aikana hän saa tutkittavakseen tapauksen, jossa koira on löytänyt metsästä ihmisluun. Etsintöjen jälkeen luita löytyy lisää, ja paljastuu, että ne ovat kuuluneet pienelle, pahasti pahoipidellylle pojalle. Bosch tuntuu ottavan tapauksen henkilökohtaisesti.<br />
<br />
Sarjan edetessä juttu mutkistuu, kun syyllisehdokkaita alkaa ilmetä enemmänkin. Eräällä heistä, Raynard Waitsilla (<a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2013/02/luck.html" target="_blank"><i>Luck</i></a>-sarjan luuseripooppoosta muistettava mainio<b> Jason Gedrick</b>) tuntuisi olevan sisäpiiritietoa ja myös henkilökohtainen yhteys Harry Boschiin. MIes tuntuu olevan täysverinen psykopaatti, joka vain odottaa täyttymystään.<br />
<br />
Boschin parina toimii Jerry Edgar (ikimuistoisen <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2011/12/wire-langalla.html" target="_blank"><i>Langalla</i></a>-sarjan Marlo Stanfieldin tyypitellyt <b>Jamie Hector</b>). Miesten keskinäinen kemia ja kunnioitus on hyvällä tolalla ottaen huomioon Boschin sooloilutaipumuksen. Boschin lähipomo Grace Billets (lukuisten sarjojen puurtaja <b>Amy Aquino</b>) on hyvä tyyppi, joka pitää alaisestaan huolta, vaikka samassa poliisipiirissä on lujaakin Boscin vastaista rintamaa.<br />
<br />
Ylemmällä tasolla poliisitoimi on puhdasta politikointia (hieman <i>Langalla</i> tyyliin), ja apulaispoliisipäällikkö Irvin Irving (poliisipomoa jo <i>Langalla</i>-sarjassa esittänyt jäykkäniska <b>Lance Reddick</b>) pompottaa Boschia opportunistisesti tuulien mukaan. Lehmänkauppaa käydään vierekkäin lipuvien jyhkyautojen sähköisesti avautuvien ikkunoiden takaa.<br />
<br />
Kuvaan kuuluu, että Boschilla on takanaan yksi eroon päättynyt avioliitto ja teini-ikäinen tytär Maddie (<b>Madison Lintz</b>), joka aiheuttaa vanhemmilleen huolta. Tutkiessaan luutapausta tutustuu Bosch univormuiseen tulokkaaseen, Julia Brasheriin (<b>Annie Wersching</b>) ja luo tähän tuhoontuomitun suhteen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9EMNwKNhJ9zEkOjzUsaOsjxDuqHrjQ6K1Sb-jicyWkgRwnB1NjqRlc0ReTclEBVZJhvtmcGn8y9URHVcRp8D-F1bdrk29U8JHVv1O-FxOctY6i03fWrkO5txyB5rtMDcUw8aobQ5SjUeE/s1600/bossi3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9EMNwKNhJ9zEkOjzUsaOsjxDuqHrjQ6K1Sb-jicyWkgRwnB1NjqRlc0ReTclEBVZJhvtmcGn8y9URHVcRp8D-F1bdrk29U8JHVv1O-FxOctY6i03fWrkO5txyB5rtMDcUw8aobQ5SjUeE/s320/bossi3.jpg" width="320" /></a></div>
Juonenkäänteissä on toki paljon kliseitäkin, mutta kaiken kaikkiaan Boschin maailma on aika mukaanimaiseva. Tarina toimii kestonsa verran, ja siihen on kirjoitettu hyviä joskin ohkaisia hahmoja. Katsojan vie tunnelmaan oivallinen alkutekstijakso, jossa käytetään kuvituksena LA:n yöllisiä kuvia tuplattuna peilikuviksi sekä musiikkina jatsahtavaa <i>Gaught A Ghos</i>t -bändin <i>Can't Let Go</i> -biisiä. Syyttä tunnari ei ollut Emmy-ehdokkaanakin 2015.<br />
<br />
Oikeastaan sarjan heikoin lenkki on sen pääosanesittäjä Titus Welliver. Hänen cv:ssään ei päärooleja juuri ole, ja nyt kun sellainen kohdalle osuu, selviää syykin: Welliver ei ole kummoinenkaan näyttelijä. Hänen habituksensa ja äänensä sopivat rooliin, mutta kaikki nyanssit ja elämä loistavat poissaolollaan. Welliver käyttää vain yhtä hapanta ilmettään läpi sarjan. Sen tarkoitus on kenties ilmaista kyllästymistä ja kyynisyyttä, mutta ei sitä näyttelijäntyöksi voi kutsua. Hänessä kuitenkin näkee ne mahdollisuudet, jotka roolissa olisi voinut olla jonkun taitavamman näyttelijän hyppysissä. Connellyn luoma alkuperäishahmo on napakka ja nokkela. Väitetään Connellyn itsensä toivoneen Welliveriä Harry Boschin housuihin. Niin tahi näin, nuorennusleikkaus tai ainakin jonkinlainen kompromissi on sarjassa tehty, kun kirjoissa nykyään eläkeikäinen Harry Bosch on tässä 47-vuotias Persianlahden sodan veteraani.<br />
<br />
Viisi kautta, 50 episodia.<br />
<br />
<div class="sodatext">
<blockquote class="tr_bq">
<b><span class="character">Jerry Edgar</span></b>:
<i>Golf is a great sport. </i><br />
<b><span class="character">Harry Bosch</span></b>:
<i>Golf is not a great sport. If you can smoke and drink while doing it, it's not a sport. </i></blockquote>
</div>
Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-81575774613900770622015-11-29T19:17:00.000+02:002019-12-19T23:01:47.692+02:00Me metallinetsijät - Detectorists<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY9ax5534zUZ3EapFae9msSbi3-6gPVqgNgXwU7Qqv4Y2P9Mnh96qKYLXaVf-DeSWHhh4ocWZhq8TevZLIHhv04Dh0BV6zHIeEMpwbeVJcTuDYmKKL1kBdMkLnkVcCynhYBAk2KvzgDtNh/s1600/metskut1.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjY9ax5534zUZ3EapFae9msSbi3-6gPVqgNgXwU7Qqv4Y2P9Mnh96qKYLXaVf-DeSWHhh4ocWZhq8TevZLIHhv04Dh0BV6zHIeEMpwbeVJcTuDYmKKL1kBdMkLnkVcCynhYBAk2KvzgDtNh/s320/metskut1.png" width="320" /></a></div>
Joskus törmää aivan sattumalta viehättävään sarjaan, joka osoittautuu lopulta täydelliseksi helmeksi. Useimmiten ei.<br />
<br />
Toki määritelmät kuten "laatusarja", "huippua", "vuoden paras" ja vastaavat ovat täysin subjektiivisia määritelmiä. Ne eivät noudata mitään tunnettuja fysiikan lakeja tahi terveen järjen normaaleja lainaalaisuuksia.<br />
<br />
Silti. <i>Me metallinetsijät/Detectorists</i> (2014-15) on ilman mitään epäilystä pienoinen helmi omalla sarjasarallaan. Sarjan on luonut sekä käsikirjoittamalla että ohjaamalla <b>Mackenzie Crook</b>, joka tunnetaan lukuisista rooleistaan sekä television että valkokankaan pakeilta. Miehen lievästi kolho ulkomuoto on ohjannut uraa usein komediallisiin sivurooleihin: muun muassa alkuperäisen <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/04/konttori-office.html" target="_blank"><i>Konttori</i></a>-sarjan Garethin hahmoksi taikka <i>Pirates of the Caribbean</i> -leffojen Ragettiksi. Mies on toki venynyt moneen muotoon; onpa hänet bongattu kymmenien muiden nimikkeiden joukosta myös <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2015/01/game-of-thrones.html" target="_blank"><i>Game of Thrones</i></a> -sarjan Orellina.<br />
<br />
<i>Me metallinetsijät</i> -sarjassa Crook näyttelee myös toisen pääosan ja mikäs onkaan nyt näytellessä: käsikirjoitus on oma, ja se toimii kuin unelma. Tällä kertaa hän saa myös näyteltäväkseen hieman moniulotteisemman, ehjemmänkin roolin, joka antaa aikaa rakentamiselle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyYk_betY0caC_5Hd4YWtii_aO7C3ifJG60JQfawXRLP6xX72J6NuEO-cPTzOzobDyzItQXjOWJTLkIsAYZAcwX77UsU_NCz2iZKl1ZjXWVCHhz9qgrNGsr7AbuHWDo7DvslBf_pGi5ij8/s1600/metskut2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="199" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyYk_betY0caC_5Hd4YWtii_aO7C3ifJG60JQfawXRLP6xX72J6NuEO-cPTzOzobDyzItQXjOWJTLkIsAYZAcwX77UsU_NCz2iZKl1ZjXWVCHhz9qgrNGsr7AbuHWDo7DvslBf_pGi5ij8/s320/metskut2.jpg" width="320" /></a></div>
Mackenzie Crookin roolihahmo Andy on jossakin määrin epämääräinen avoimen yliopiston arkeologiasta innostunut opiskelija ja harrastelijametallinetsijä. Hänen Oliver Hardynsä on keski-ikäinen trukkikuski Lance, joka on metallinetsijä par exellence. Lance intoilee, suunnittelee ja päsmäröi kaksikon toimia. Lancea näyttelee kerrassaan mainioon tapaan myös monen sivuosaroolin mies, <b>Toby Jones</b>. Jonesin filmografia on sinänsä elokuvien puolesta komea, koska kyse on useasta megaluokan hitistä. Toby Jones on antanut muun muassa äänensä <i>Harry Potter</i> -elokuvien Dobbylle ja hänet on nähty <i>Nälkäpeli</i>-leffoissa Claudius Templesmithinä taikka <i>Kapteeni Amerikka</i> -pätkissä tohtori Arnim Zolana. Ei keskiössä mutta mukana.<br />
<br />
Liekö Crook sitten ajatellut antaa heille kummallekin tilaa loistaa kerrankin vastuullisina voimina kirjoittaessaan <i>Me metallinetsijät</i> -draamakomediaa? He joka tapauksessa ovat sarjan ehdottomia dynamoita ja kannattelevat koko shown suvereenisen alavireisillä persoonillaan. Kumpikaan ei juuri räiskähtele eikä pauhaa, vaan tallustelee kuvasta toiseen tilanteen hyväksyen.<br />
<br />
Kummallakin on mahtava ajoituksentaju, ja he ovat vuosien varrella oppineet ammattinsa nyanssit loistavasti. Kun jutun osaa, se näyttää katsojasta vaivattomalta. Kannattaa seurata pelkästään miesten silmiä, he näyttelevät niilläkin loistokkaasti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcjUHaOI85b0JMiPSniWnnUpqqxBaYS3ztrfOV2LLrmUX9vz6Ih6OSeAi2-VdWVqtlf2gy7wUuVxW6R9RgPC0XoiysETP7G0UhKBgvmC5HeHZfbkV6WS2mV7kWfSUjSsnUkcCKojk-ycQH/s1600/0meb.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1366" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhcjUHaOI85b0JMiPSniWnnUpqqxBaYS3ztrfOV2LLrmUX9vz6Ih6OSeAi2-VdWVqtlf2gy7wUuVxW6R9RgPC0XoiysETP7G0UhKBgvmC5HeHZfbkV6WS2mV7kWfSUjSsnUkcCKojk-ycQH/s320/0meb.png" width="320" /></a></div>
Itse tarinassa ei tapahdu kummoisiakaan. Kaksi onnetonta miestä yrittää löytää hienoilla metallinpaljastimillaan edes jotakin arvokasta, mutta he ovat tyytyväisiä, vaikka saalis muodostuisi muutamasta oluttölkin klipsistä ja parista pikkukolikosta sitä isoa läpimurtoa odotellessa.<br />
<br />
Miehet kehittelevät suunnitelman löytää muinainen, kauas ylämaahan haudattu laiva ja sen mukana kätketty kulta-aarre. Karttoja tutkimalla he päättelevät aarteen sijainnin ja pyytävät maanomistajalta, näkymättömiä koiriaan kaitsevalta Larry Bishopilta (<b>David Sterne</b>), luvan kaivaa tämän mailla. Ensimmäisen kauden tarina päättyy hienoon ilmakuvaan kedolta tyhjin käsin poistuvista miehistä. Kun katsoo kuvaa tarkaan, näkee ruohossa laivan ääriviivat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaFPD3FLDuSOaHHgNHrJPoHytBwbfnRoNU2Xxxk7EXgnkE2helSyNsDWrStBaZdhyphenhyphenJxX4ld2bXMNg-n7BDbddPzhcIh2GgKoXeI3S68409iH815mODMheY1Fr7JabDUtFZi-MtImEHBdJX/s1600/metskut3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaFPD3FLDuSOaHHgNHrJPoHytBwbfnRoNU2Xxxk7EXgnkE2helSyNsDWrStBaZdhyphenhyphenJxX4ld2bXMNg-n7BDbddPzhcIh2GgKoXeI3S68409iH815mODMheY1Fr7JabDUtFZi-MtImEHBdJX/s320/metskut3.jpg" width="320" /></a></div>
Andy on oman tiensä kulkija, mutta hän on myös suhteessa kylän opettajattareen Beckyyn (<b>Rachael Stirling</b>), joka joutuu epäilemään Andyn uskollisuutta ja rakkautta. Hän ei oikein haluaisi kilpailla Andyn huomiosta metallinetsinnän kanssa. Ensimmäisellä kaudella Becky tulee sattumaraskaaksi, ja toisella kaudella uusi tulokas nähdäänkin.<br />
<br />
Andyn ja Maggien välejä tulee aikomattaan sekoittamaan Sophie (<b>Aimee-Ffion Erward</b>), joka liittyy samaan metallinetsijöiden seuraan, jossa Andy ja Lance jo ovat. Sophie sotkeutuu myös kilpailevan seuran puuhiin, mikä aiheuttaa melkoista ristivetoa.<br />
<br />
Lance on eronnut vaimostaan Maggiesta (Lucy Benjamin), joka kuitenkin oudolla tavalla pitää Lancea yhä lieassaan ja juoksuttaa tätä erilaisilla asioillaan mennen tullen. Lance ei välitä Maggien uudesta kumppanista, vaan ilmiselvästi tuntee entiseen vaimoonsa yhä vetoa. Toisella kaudella Maggien hahmo kadotetaan tarinasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1sR7imXd8u4bbkgT8qN95yvH-zRrB3r1s_4MxU0nQm74bf7dZsZZmi5ZezAD_F91WpJY3hbQkKUY8kwvyrrsk65BkTnjz-M8Laks6Aseev_mKj77WfNCDdtozXiZ0q9bsQaan6aWdymZ-/s1600/0me.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1366" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1sR7imXd8u4bbkgT8qN95yvH-zRrB3r1s_4MxU0nQm74bf7dZsZZmi5ZezAD_F91WpJY3hbQkKUY8kwvyrrsk65BkTnjz-M8Laks6Aseev_mKj77WfNCDdtozXiZ0q9bsQaan6aWdymZ-/s320/0me.png" width="320" /></a></div>
Sarjassa on myös muita pieniä mutta maukkaita sivurooleja, jotka tehdään ehkä hieman yli mutta silti taiten.<br />
<br />
Sarjan tyylilaji ei ole ratkinaurattaminen, vaan ennemminkin sellainen hiljaisen hyväntuulinen vire, joka kantaa kohtauksesta toiseen. Välillä sanaillaan terävästi ja välillä isketään täysin puskista suoraan nauruhermoon aivan uskomattomilla oivalluksilla, jotka pudottavat katsojan sohvalta. Näiden miesten hiljaiseen menoon mielistyy nopeasti.<br />
<br />
Kaiken kaikkiaan Mackenzie Crook osoittautuu omaperäiseksi ja oivaltaksi kirjoittajaksi tämän sarjan myötä. Hän malttaa antaa tilanteille aikaa kehittyä, hän luottaa tunnelmaan, ja hän luottaa katsojan kykyyn nähdä elämässä komediaa. Brittien oma BAFTA-palkinto vuoden parhaasta tilannekomediasarjasta pamahti vuonna 2015. Se pysti tiensä paikkansa, sit' eipä kieltää voi.<br />
<br />
Kolme kautta, 19 episodia.<br />
<br />
<br />
Lance: What you got?<br />
Andy: Matchbox car... Chevrolet Corvette. How in God's name does that get into the middle of a field in Essex?<br />
Lance: Dunno.<br />
Andy: I mean, who'sbeen playing with cars up here?<br />
Lance: Dunno.<br />
Andy: You konow a Roman coin I can understand but a Chevy Corvette? It doesn't make any sense.Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3130574470414930660.post-49290935070974343572015-11-23T14:03:00.004+02:002016-03-07T20:03:31.790+02:00Spy - Isä agenttina - Spy<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheMrMnij3Rhp_UqxeGh3rkRGtttkB1n1Xf9tUTxn6KIvqzzazR2G99EwAEn8lf1gZK9czI5dM0vSSeeGS7aGTCxjS-32ld0tjGK8nMJabQYHhv-HAMrVykdPBlHCTmBIbxydt5jH3_eR3W/s1600/spytti0.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheMrMnij3Rhp_UqxeGh3rkRGtttkB1n1Xf9tUTxn6KIvqzzazR2G99EwAEn8lf1gZK9czI5dM0vSSeeGS7aGTCxjS-32ld0tjGK8nMJabQYHhv-HAMrVykdPBlHCTmBIbxydt5jH3_eR3W/s320/spytti0.png" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<i>Spy/Spy - Isä agenttina</i> (2011-12) on sarja, joka hukkaa mahdollisuutensa jo alkumetreillä. Sarja ei oikein osaa päättää tyylilajiaan eikä fokustaan, ja se jää harhailemaan eri mahdollisuuksiensa väliin kykenemättä tekemään niistä synteesisoppaa.<br />
<br />
Yhtäällä seurataan eronneen miehen odysseiaa oman, joskin hieman vastahankaisen sekä vastenmieleisen poikansa huoltajuudesta sekä sitten toisaalla samaisen miehen uraa salaisena agenttina. Näiden kahden välillä tasapainoilu olisi voinut johtaa huikeasti hullumpaankin lopputulokseen.<br />
<br />
Sarjan avauksessa yksinhuoltajaisä Tim Elliot (vaikka miten monessa sitcom-liemessä lillunut sympaattinen <b>Darren Boyd</b>) kyllästyy vanhaan työhönsä ja irtisanoutuu siitä. Työkkäristä hän saa vinkin uudesta työpaikasta Westminsterissä. Vasta myöhemmin Tim huomaa joutuneensa värvätyksi MI5:een, brittien salaiseen palveluun.<br />
<br />
Samaan aikaan Tim huoltaa poikaansa Marcusia (<b>Jude Wright</b>, ei mikään pitkä filmografia; mukana kuitenkin yhdessä episodissa <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2015/02/da-vincis-demons.html" target="_blank"><i>Da Vinci's Demons</i></a> -sarjaa, jossa esitti Leonardon kuvitteellista poikaa), joka ylenkatsoo ja halveksii avoimesti nynnyä isäänsä. Tavallaan juuri tämä aspekti jätetään sarjassa käyttämättä. 'Läheltä piti' -tilanteita ei juurikaan hyödynnetä eikä totuuden paljastuminen ole uhattuna.<br />
<br />
Timin ex-vaimo Judith (<b>Dolly Wells</b>) seurustelee Marcusin hissukkamaisen opettajan Philip Quilin (<b>Tom Goodman-Hill/Mark Heap</b>, hämmentävä näyttelijän vaihto!) kanssa, mutta valmista ei siitäkään oikein tule. Soppaa Timin ympärillä hämmentää myös hänen ystävänsä Chris Pitt-Goddard (<b>Mathew Baynton</b>), josta ei aina tiedä kenen pussiin hän pelaa. Lopulta aina omaansa, silti.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguLqw1AGd73Tg8r-aTdIRCcsT8_McZbjyUGXFV3j1EEAxhHsx0BirVE1dZBCw2zILXjlC9HvvLEoObzvCZzg_5GRS4O20QvjxdD6OZYiVsP48J3Rnax_Ad5XTLMZN-A0k8ueHb3K1WLw3a/s1600/spytti+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="193" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguLqw1AGd73Tg8r-aTdIRCcsT8_McZbjyUGXFV3j1EEAxhHsx0BirVE1dZBCw2zILXjlC9HvvLEoObzvCZzg_5GRS4O20QvjxdD6OZYiVsP48J3Rnax_Ad5XTLMZN-A0k8ueHb3K1WLw3a/s320/spytti+2.jpg" width="320" /></a></div>
Töissä Tim ihastuu työkaveriinsa Caitlin Banksiin (<b>Rebekah Staton</b>), mutta heidän romanssinsa ei oikein pääse täyteen kukkaan, osittain juuri osapuolista itsestään johtuen, mutta myös siksi, että Amerikan virka-apu, kauan kadoksissa ollut Marion Portis (<b>Terence Maynard</b>) ilmestyy paikalle ja kosii Caitlinia.<br />
<br />
Sarjan tyylilaji on liioittelu ja naiivit tilanteet. Lähes kaikki hahmot on tyypitelty kliseisen övereiksi, ja se tekee sarjasta työlään katsottavan. Oikeastaan ainut syy, minkä takia tätä kuitenkin haluaa katsoa, on Timin pomoa, The Examiner'ia, näyttelevä <b>Robert Lindsay</b>. Siinä on mies paikallaan! Lindsay käyttää koko huikean keinokoppansa sisällön; hänen aksenttinsa, nyanssinsa, ilmeensä, taukonsa, intonaationsa ja kehonkielensä ovat täydellisessä balanssissa roolihahmon kanssa. Se on vedetty yli kuten muutkin, mutta Lindsayn käsissä se tehdään tyylikkäästi ja nautiskellen. Ja koska kyseessä on kuitenkin sivurooli, ei katsoja pääse kyllästymään hahmoon.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8Kz2YGz9JAFSXz7wZ_KBADEFPqsx9yXnfUsA_zsM_uH01VtM8bR0KlkhVq3pkq10d9jogfUnDvLFcM-WzVEuz8uiKYmy2rff6H7krhuVlQS0mUOjdhfQ-q1RqVjlrUKsSKKcd1rZW7YN3/s1600/spytti3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8Kz2YGz9JAFSXz7wZ_KBADEFPqsx9yXnfUsA_zsM_uH01VtM8bR0KlkhVq3pkq10d9jogfUnDvLFcM-WzVEuz8uiKYmy2rff6H7krhuVlQS0mUOjdhfQ-q1RqVjlrUKsSKKcd1rZW7YN3/s320/spytti3.jpg" width="320" /></a></div>
Lindsay on myös ollut monessa mukana, mutta tilannekomedian parissa hän kunnostautui pitkäikäisessä <i>Minun perheeni</i> (<i>My Family</i>, 2000-11) -sarjassa. Darren Boydin kupeella ovat päänahat muun muassa <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2013/05/hipit-hippies.html" target="_blank"><i>Hipit</i></a>, <i>Katen kontit</i>, <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/07/ponille-kyytia-smack-pony.html" target="_blank"><i>Ponille kyytiä</i></a> ja <a href="http://televisionaarteet.blogspot.fi/2012/09/vikatikki-green-wing.html" target="_blank"><i>Vikatikki</i></a> -sarjoista; ei ehkä pääosista mutta mukanaolosta kuitenkin. <i>Spy - Isä vakoojana</i> -sarjassa hänen pitäisi laventaa näyttelemistään ja se ei kaikin ajoin aivan onnistu. Ylipäätään kakkoskausi on kuitenkin ensimmäistä parempi, mutta sen jälkeen sarja lopetettiin. Amerikassa suunniteltiin sarjan versioimista, mutta se ei ole ainakaan vielä toteutunut.<br />
<br />
Kaksi kautta, 17 episodia (mukana viimeiseksi jäänyt jouluerikoinen).Tossumieshttp://www.blogger.com/profile/05408340713051339468noreply@blogger.com0